Reaktioaika identiteetin valehtelun paljastajana maahantulon yhteydessä

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, voidaanko identiteetin valehtelua paljastaa reaktioajan perusteella. Lähtökohtana aiheen valinnalle oli matkustajaliikenteen turvallisuusuhkien li-sääntyminen ja toisaalta rajavalvontamenetelmien automatisoituminen. Nykyään edellytetään yhä enemmän älykkäitä automatisoituja ratkaisuja turvallisuusuhkien paljastamiseksi samalla kun viranomaisten resursseja vähennetään. Rikollisten profilointi ja identiteetin valehtelun paljastaminen suuresta matkustajavirrasta on haasteellista matkustajamäärien kasvaessa. Tutkimuksen viitekehyksessä käsiteltiin ihmisen käyttäytymisen moninaisuutta kuten identiteetin muodostumista, tunteita ja muistia. Toisena keskeisenä aiheena tarkasteltiin valehtelua ja sen paljastamiseen liittyviä menetelmiä ja vaikeuksia. Tutkimuksen keskeisenä osana oli luoda merkityskartta jokaiselle koehenkilölle. Merkityskartalla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa henkilön lapsuuden ja nuoruuden aikaisia emotionaalisesti merkitseviä muistoja, jotka voivat liittyä henkilöihin, paikkoihin, tavaroihin ja tapahtumiin. Identiteetin valehtelua ei ole aiemmin tutkittu henkilökohtaisiin emotionaalisiin muistoihin perustuen.

Tutkimus toteutettiin kolmessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe oli haastattelukysymysten laa-timinen, haastattelu merkityskartan luomista varten ja merkityskartan luominen. Toinen vaihe käsitti valeidentiteetin luomisen ja koehenkilöiden valmistamisen kokeeseen. Kolmas vaihe sisälsi identiteettikokeen valmistelun ja identiteettikokeen. Tutkimuksen haastatteluvaiheeseen osallistui 30 koehenkilöä, joista 22 oli naisia ja 8 miehiä. Näistä näyttelijäopiskelijoita oli 10 ja muita opiskelijoita 20. Lopullisessa kokeessa koehenkilöitä oli 22, joista 16 oli naisia ja 6 miehiä, sekä näistä näyttelijäopiskelijoita oli 6. Koehenkilöiden keski-ikä oli 24 vuotta 6 kuukautta. Koehenkilöt haastateltiin yksitellen, jonka jälkeen jokaiselle luotiin merkityskartta. Koevaihetta varten luotiin sekä oikean että valeidentiteetin osiot. Oikea identiteetti rakentui jokaisen omasta merkityskartasta ja valeidentiteetti keksittiin ja se oli sama kaikille. Valeidentiteetti lähetettiin koehenkilöille sähköpostilla ja heitä pyydettiin opettelemaan se ulkoa. Reaktioaikaa mittaavassa kokeessa koehenkilöt vastasivat sekä oikeaa että valeidentiteettiä koskeviin kysymyksiin, joita kokeessa oli 26 kappaletta kummassakin identiteettiosiossa. Haastatteluaineisto litteroitiin sanatarkasti ja analysoitiin laadullisesti. Identiteettikokeen vastausten reaktioajat käsiteltiin määrällisesti. Reaktioajoista laskettiin keskiarvot ja reaktioaikoja verrattiin t-testeillä. Tutkimuksen tuloksista selviää, että vastausten reaktioaika kolmeen kysymykseen on tilastollisesti erittäin merkitseviä ja kahteen kysymykseen tilastollisesti merkitseviä. Nämä kysymykset liittyivät perheeseen ja tärkeisiin henkilöihin sekä lapsuuden kokemuksiin.

Tutkimus osoittaa, että tilastollisesti merkitseviä eroavaisuuksia voidaan löytää totta puhuvan ja valehtelijan välillä, kun esitetään emotionaalisia kysymyksiä lapsuuteen ja perheeseen liittyen. Siten sensitiivisen aivoalueen emotionaalinen aktivointi voi paljastaa identiteetin valehtelijan nopeampana reaktioaikana. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää, kun kehitetään älykkäitä maahantulon valvontajärjestelmiä. Tutkimusta voidaan laajentaa liittämällä koevaiheeseen aivokuvantaminen, jonka avulla selvitetään, aktivoituvatko aivojen eri alueet esitettäessä oikeaan ja valeidentiteettiin liittyviä emotionaalisesti latautuneita kysymyksiä.

The purpose of this study was to investigate whether identity deception can be detected on the basis of response time. Increased security threats in passenger traffic and the automation of border surveillance systems were motivating factors in carrying out this experiment. As the authorities’ operational resources decrease, more and more intelligent automatic solutions are required in order to expose security threats. The profiling of criminals and the detection of identity deception from growing passenger traffic is challenging. The theoretical part of this study focused on matters related to the complexity of human behaviour such as how identity is formed, emotions and memory. Another essential topic was deception, including how it is detected and the difficulties involved in detection. An important part of this study was to develop a Mean Map for each subject. By Mean Map we mean in this study emotional memories associated with persons, places, belongings and happenings during the subject’s childhood and youth. Similar identity deception research into personal emotional memories has not been conducted before.

The study was carried out in three phases. The first phase consisted of drafting interview questions, the interview and the creation of the Mean Map. The second phase comprised the creation of a false identity and the subject´s preparation for the experiment. The third phase consisted of the preparation of the identity experiment as well as the experiment itself. Altogether 30 subjects took part in the interview phase of which 22 were women and 8 men. Out of the 30 subjects 10 were acting students. 22 subjects participated in the experiment, 16 of whom were women and 6 men as well as 6 acting students. The mean age was 24 years and 6 months. All subjects were interviewed one by one after which a Mean Map was created. For the experiment phase a true and false identity were formed. The true identity was based on the subject’s Mean Map. The false identity was made up and it was the same for all the subjects. The false identity was sent via email and the subjects were asked to learn it by heart. During the experiment that measured the response time, the subjects answered questions concerning true and false identity. There were 26 questions in both identity roles and the order was chosen randomly. The interviews were written literally and they were analysed qualitatively. The response times of the experiment phase were analysed quantitatively. The mean response time was calculated and they were compared with a T-test.

The findings of this study demonstrated significant differences between the true and false period when emotional questions concerning childhood are presented. There were five answers in which response times were of significance. The questions regarding family, important persons and experiences were found to be meaningful. Thus emotional activation of sensitive brain areas can detect identity deception with a faster response time. The results of this study can be utilised when developing intelligent control systems that can be used at the point of entry. The study can be expanded by an experiment using functional Magnetic Resonance Imaging in order to investigate whether different brain areas will be activated when presenting emotional charged questions regarding true and false identity.