Uuden kehityskeskustelukäytännön vaikutus työmotivaatioon : case: Fimet Oy
Salminen, Marjo (2011)
Salminen, Marjo
Lahden ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120216998
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120216998
Tiivistelmä
Fimet Oy on hammashoitolaitteita valmistava yritys, jonka tuotteista 85 % menee vientiin. Yritys työllistää 51 henkilöä. Tämän työn ensisijaisena tarkoituksena oli tuoda kehityskeskustelukäytäntö osaksi yrityksen toimintaa. Lisäksi haluttiin selvittää millainen on henkilöstön työmotivaatio ja sitä, voitaisiinko hyvällä kehityskeskustelulla lisätä työmotivaatiota. Tavoitteisiin pyrittiin pääsemään vastaamalla kysymyksiin: miten luodaan toimiva kehityskeskustelukäytäntö, miten työntekijät kokevat uuden kehityskeskustelukäytännön, millainen on työntekijöiden työmotivaatio ja millainen yhteys kehityskeskusteluilla on motivaatioon?
Tutkimuksen teoriaosuus jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä teoriaosuudessa käsitellään motivaatiota ja työmotivaatiota. Työmotivaation tarkastelu on toiminnan kehittämisen kannalta tärkeää, koska työntekijöiden motivaatio vaikuttaa toiminnan tuottavuuteen. Toinen teoriaosuus käsittelee kehityskeskusteluun liittyviä tekijöitä.
Tutkimus toteutettiin toiminnallisena case-tutkimuksena. Kehityskeskusteluiden pilottikierros pidettiin huhtikuussa 2011. Pilottia varten oli tehty kehityskeskustelulomake. Pilottikierroksen jälkeen aineistoa kerättiin lomakekyselyillä, havainnoinnilla ja teemahaastatteluilla.
Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että työntekijöiden yleinen työmotivaatio oli hyvä. Kuitenkin mm. lomautukset ovat ajoittain laskeneet motivaatiota, ennen kaikkea lomautusten eriarvoinen jakautuminen työntekijöiden kesken. Nyt pidetyt kehityskeskustelut onnistuivat varsin hyvin ja enemmistö haluaisi jatkaa niitä tulevaisuudessakin. Kehityskeskusteluiden onnistuminen jatkossa on työntekijöiden mukaan pitkälti kiinni keskusteluissa sovittujen asioiden toteutumisesta.
Johtopäätöksenä todettiin, että kehityskeskustelut voivat motivoida työntekijöitä, jos kehityskeskusteluiden seurauksena nähdään muutoksia toiminnassa. Myös palautteen merkitys kehityskeskusteluiden kautta korostui. Palautteen avulla työntekijät kokivat saavansa motivaatiota ja vahvistusta roolilleen.
Tutkimuksen teoriaosuus jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä teoriaosuudessa käsitellään motivaatiota ja työmotivaatiota. Työmotivaation tarkastelu on toiminnan kehittämisen kannalta tärkeää, koska työntekijöiden motivaatio vaikuttaa toiminnan tuottavuuteen. Toinen teoriaosuus käsittelee kehityskeskusteluun liittyviä tekijöitä.
Tutkimus toteutettiin toiminnallisena case-tutkimuksena. Kehityskeskusteluiden pilottikierros pidettiin huhtikuussa 2011. Pilottia varten oli tehty kehityskeskustelulomake. Pilottikierroksen jälkeen aineistoa kerättiin lomakekyselyillä, havainnoinnilla ja teemahaastatteluilla.
Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että työntekijöiden yleinen työmotivaatio oli hyvä. Kuitenkin mm. lomautukset ovat ajoittain laskeneet motivaatiota, ennen kaikkea lomautusten eriarvoinen jakautuminen työntekijöiden kesken. Nyt pidetyt kehityskeskustelut onnistuivat varsin hyvin ja enemmistö haluaisi jatkaa niitä tulevaisuudessakin. Kehityskeskusteluiden onnistuminen jatkossa on työntekijöiden mukaan pitkälti kiinni keskusteluissa sovittujen asioiden toteutumisesta.
Johtopäätöksenä todettiin, että kehityskeskustelut voivat motivoida työntekijöitä, jos kehityskeskusteluiden seurauksena nähdään muutoksia toiminnassa. Myös palautteen merkitys kehityskeskusteluiden kautta korostui. Palautteen avulla työntekijät kokivat saavansa motivaatiota ja vahvistusta roolilleen.
