Omaohjaajatoiminta Viidakkokujalla
Vuorinen, Jenni; Äijälä, Sarri (2011)
Vuorinen, Jenni
Äijälä, Sarri
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120116744
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120116744
Tiivistelmä
Toteutimme opinnäytetyömme mielenterveyskuntoutujille suunnatussa Viidakkokujan tuetun asumisen yksikössä. Viidakkokujalla tehtävän työn tavoitteena on kuntoutuminen asukkaan kokonaisvaltaista hyvinvointia tukemalla ja syrjäytymistä ehkäisemällä. Asumisyksikkö on osana pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa (PAAVO) ja samalla se on osa Nimi ovessa –hanketta. Laajemmin nämä hankkeet ja Viidakkokujan asumisyksikkö ovat osana sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa (KASTE). Asumisyksikkö on Vantaan kaupungin ja Y-säätiön yhteistyöhanke. Lisäksi Laurea-ammattikorkeakoulun Tikkurilan yksikkö tekee tutkimus- ja kehitysyhteistyötä Viidakkokujan asumisyksikön kanssa syventävien Marginalisaatio-opintojen puitteissa.
Viidakkokujan tuetun asumisen yksiköstä tuli toive omaohjaajatoiminnan kartoittamisesta asukkaiden näkökulmasta. Tutkielmamme pääkysymys oli miten asukkaat näkevät omaohjaajatoiminnan ja miten he ovat sen kokeneet. Alakysymyksiä olivat mitä omaohjaajatoiminta asukkaiden mielestä on, mitä asukkaat odottavat omaohjaajatoiminnalta sekä mitä he toivovat omaohjaajatunnilta. Työmme teoreettiset pääkäsitteet ovat omaohjaajuus, asiakassuhde, kuntoutuminen ja arjen hallinta. Viidakkokujalla käytetään yhtenä työmenetelmänä omaohjaajaparia, jonka tarkoituksena on taata asukkaille kokonaisvaltaista tukea kuntoutumiseen ja arjen hallintaan. Omaohjaajan ja asukkaan välisen asiakassuhteen tulisi perustua asukaslähtöisyyteen ja dialogisuuteen. Yhteistyösuhteessa vaikuttavat samalla tuen ja kontrollin väliset haasteet, jolloin omaohjaajan tehtävänä on työskennellä niiden rajapinnoilla. Lisäksi olemme käsitelleet työssämme palveluohjauksellista työotetta, moniammatillisuutta, sosiaalista kuntoutumista sekä empowermentia.
Toteutimme opinnäytetyömme käyttäen laadullisia menetelmiä. Teimme haastattelut käyttäen puolistrukturoitua teemahaastattelua. Opinnäytetyötä varten haastattelimme kahdeksaa (n=8) Viidakkokujan asukasta, joista seitsemän oli miehiä ja yksi nainen. Nauhoitimme haastattelut sanelimella ja litteroimme saamamme aineiston luokittelua varten. Toteutimme aineiston analysoinnin käyttäen sisällön analyysia. Analyysista nousseiden luokkien perusteella syntyivät opinnäytetyömme tulokset. Tulosten pohjalta muodostimme johtopäätökset, joita analysoimme teoreettisen viitekehyksen avulla.
Tutkielman tulosten perusteella selvisi, että omaohjaajatoiminta Viidakkokujan asumisyksikössä oli onnistunutta ja tärkeä osa asukkaiden arkea. Pääpaino omaohjaajatoiminnassa oli asukkaiden arjen hallinnan tukemisessa. Keinoina tässä olivat keskustelu, konkreettinen auttaminen arjessa sekä mielekkään tekemisen tarjoaminen asukkaalle. Omaohjaajatoiminnassa tärkeää oli dialoginen yhteistyösuhde, jossa tietoa rakennettiin yhdessä asukkaan kanssa. Omaohjaajatunti oli varsin uusi menetelmä Viidakkokujan asumisyksikössä. Tärkein tukimuoto omaohjaajatunnilla oli asukkaiden mielestä keskustelu. Keskustelu ja yhdessä toimiminen omaohjaajan kanssa tarjosi asukkaille väylän löytää omia voimavaroja ja sitä kautta keinoja arjen hallintaan. Tulosten avulla kehitysmyönteinen Viidakkokujan asumisyksikkö voi kehittää omaohjaajatoimintaansa strukturoidumpaan ja yhä asukaslähtöisempään suuntaan.
Viidakkokujan tuetun asumisen yksiköstä tuli toive omaohjaajatoiminnan kartoittamisesta asukkaiden näkökulmasta. Tutkielmamme pääkysymys oli miten asukkaat näkevät omaohjaajatoiminnan ja miten he ovat sen kokeneet. Alakysymyksiä olivat mitä omaohjaajatoiminta asukkaiden mielestä on, mitä asukkaat odottavat omaohjaajatoiminnalta sekä mitä he toivovat omaohjaajatunnilta. Työmme teoreettiset pääkäsitteet ovat omaohjaajuus, asiakassuhde, kuntoutuminen ja arjen hallinta. Viidakkokujalla käytetään yhtenä työmenetelmänä omaohjaajaparia, jonka tarkoituksena on taata asukkaille kokonaisvaltaista tukea kuntoutumiseen ja arjen hallintaan. Omaohjaajan ja asukkaan välisen asiakassuhteen tulisi perustua asukaslähtöisyyteen ja dialogisuuteen. Yhteistyösuhteessa vaikuttavat samalla tuen ja kontrollin väliset haasteet, jolloin omaohjaajan tehtävänä on työskennellä niiden rajapinnoilla. Lisäksi olemme käsitelleet työssämme palveluohjauksellista työotetta, moniammatillisuutta, sosiaalista kuntoutumista sekä empowermentia.
Toteutimme opinnäytetyömme käyttäen laadullisia menetelmiä. Teimme haastattelut käyttäen puolistrukturoitua teemahaastattelua. Opinnäytetyötä varten haastattelimme kahdeksaa (n=8) Viidakkokujan asukasta, joista seitsemän oli miehiä ja yksi nainen. Nauhoitimme haastattelut sanelimella ja litteroimme saamamme aineiston luokittelua varten. Toteutimme aineiston analysoinnin käyttäen sisällön analyysia. Analyysista nousseiden luokkien perusteella syntyivät opinnäytetyömme tulokset. Tulosten pohjalta muodostimme johtopäätökset, joita analysoimme teoreettisen viitekehyksen avulla.
Tutkielman tulosten perusteella selvisi, että omaohjaajatoiminta Viidakkokujan asumisyksikössä oli onnistunutta ja tärkeä osa asukkaiden arkea. Pääpaino omaohjaajatoiminnassa oli asukkaiden arjen hallinnan tukemisessa. Keinoina tässä olivat keskustelu, konkreettinen auttaminen arjessa sekä mielekkään tekemisen tarjoaminen asukkaalle. Omaohjaajatoiminnassa tärkeää oli dialoginen yhteistyösuhde, jossa tietoa rakennettiin yhdessä asukkaan kanssa. Omaohjaajatunti oli varsin uusi menetelmä Viidakkokujan asumisyksikössä. Tärkein tukimuoto omaohjaajatunnilla oli asukkaiden mielestä keskustelu. Keskustelu ja yhdessä toimiminen omaohjaajan kanssa tarjosi asukkaille väylän löytää omia voimavaroja ja sitä kautta keinoja arjen hallintaan. Tulosten avulla kehitysmyönteinen Viidakkokujan asumisyksikkö voi kehittää omaohjaajatoimintaansa strukturoidumpaan ja yhä asukaslähtöisempään suuntaan.