Toiminnan seuranta Hollolan kunnassa
Janhunen, Heli (2011)
Janhunen, Heli
Lahden ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120817748
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120817748
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Hollolan kuntaan sekä strategisia toiminnan mittareita että mittaamista eteenpäin nykytilanteesta. Lisäksi tavoitteena oli kehittää yksi toimiva mittari Konsernipalveluihin, Tekniselle toimialalle, Sivistystoimialalle ja Perusturvalautakunnalle.
Mittareiden kehittämisellä halutaan vastata johdon tarpeeseen saada ajantasaista ja vertailtavaa tietoa toiminnan kehittymisestä. Opinnäytetyön tekoa aloitettaessa käytössä oli Balanced Scorecard -mittaristo.
Opinnäytetyön teoriaosassa käsitellään kunnan toimintaa, taloutta ja johtamista yleisesti sekä Balanced Scorecardin käyttöä johtamisvälineenä. Empiirisessä osassa tarkastellaan Hollolan kunnan sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen erityispiirteitä toiminnan mittaamisen näkökulmasta.
Tiedot mittareihin kerättiin keskusteluissa, Mittarityöryhmän kokouksissa, huomioimalla sekä Tilastokeskuksen tilastoista ja omista tietojärjestelmistä. Keskustelut olivat vapaamuotoisia aihekeskusteluja. Työryhmän kokouksissa käsiteltiin kunnan strategisia mittareita sekä toimialojen toimintaa kuvaavia mittareita.
Opinnäytetyön tuloksena syntyi uusi mittari sivistystoimen päivähoidon ja varhaiskasvatuksen yksikköön. Lisäksi koottiin teoriapohja sosiaali- ja terveystoimen kustannuspaikan tuleville mittareille. Teknisen toimialan mittareita kehitetään seudullisesti, joten rajauksessa se jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle. Konsernipalveluista valittiin alun perin kehitettäväksi talouden mittarit, mutta rajausvaiheessa todettiin, että talouden mittareita on riittävästi ja ne ovat toimivia.
Hollolan kunta luopui Balanced Scorecardin käytöstä mittaamisjärjestelmänä ja siirtyi talousarviossa 2012 käyttämään Kuntaliiton suosituksen mukaisesti vaikuttavuus- ja tuotantotavoitteita. Tasapainotetun mittariston käyttö koettiin työlääksi, lisäksi mittareita luotaessa huomio kiinnittyi enemmän mittareiden löytämiseen näkökulmiin kuin toiminnasta kertovien mittareiden luomiseen. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää myös näiden näkökulmien mittareiden muodostamisessa.
Mittareiden kehittämisellä halutaan vastata johdon tarpeeseen saada ajantasaista ja vertailtavaa tietoa toiminnan kehittymisestä. Opinnäytetyön tekoa aloitettaessa käytössä oli Balanced Scorecard -mittaristo.
Opinnäytetyön teoriaosassa käsitellään kunnan toimintaa, taloutta ja johtamista yleisesti sekä Balanced Scorecardin käyttöä johtamisvälineenä. Empiirisessä osassa tarkastellaan Hollolan kunnan sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen erityispiirteitä toiminnan mittaamisen näkökulmasta.
Tiedot mittareihin kerättiin keskusteluissa, Mittarityöryhmän kokouksissa, huomioimalla sekä Tilastokeskuksen tilastoista ja omista tietojärjestelmistä. Keskustelut olivat vapaamuotoisia aihekeskusteluja. Työryhmän kokouksissa käsiteltiin kunnan strategisia mittareita sekä toimialojen toimintaa kuvaavia mittareita.
Opinnäytetyön tuloksena syntyi uusi mittari sivistystoimen päivähoidon ja varhaiskasvatuksen yksikköön. Lisäksi koottiin teoriapohja sosiaali- ja terveystoimen kustannuspaikan tuleville mittareille. Teknisen toimialan mittareita kehitetään seudullisesti, joten rajauksessa se jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle. Konsernipalveluista valittiin alun perin kehitettäväksi talouden mittarit, mutta rajausvaiheessa todettiin, että talouden mittareita on riittävästi ja ne ovat toimivia.
Hollolan kunta luopui Balanced Scorecardin käytöstä mittaamisjärjestelmänä ja siirtyi talousarviossa 2012 käyttämään Kuntaliiton suosituksen mukaisesti vaikuttavuus- ja tuotantotavoitteita. Tasapainotetun mittariston käyttö koettiin työlääksi, lisäksi mittareita luotaessa huomio kiinnittyi enemmän mittareiden löytämiseen näkökulmiin kuin toiminnasta kertovien mittareiden luomiseen. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää myös näiden näkökulmien mittareiden muodostamisessa.