Lääkehoidon vaikuttavuuden arvioinnin sekä seuranta ja palautejärjestelmän toteutuminen Lohjan perusterveydenhuollon palveluissa
Inkilä, Mimosa; Huotarinen, Nina (2011)
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011113016515
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011113016515
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata Lohjan perusterveydenhuollon neljän eri yksikön lääkehoidon vaikuttavuuden arvioinnin sekä seuranta- ja palautejärjestelmän nykytilaa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli verrata nykytilaa teoriatietoon, jolloin tuloksia voidaan hyödyntää yksiköille tehtävien lääkehoitosuunnitelmien laatimisessa. Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä toimi Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisema Turvallinen lääkehoito -opas. Oppaan mukaan jokaisessa lääkehoitoa toteuttavassa työyksikössä tulee olla lääkehoitosuunnitelma.
Lääkehoitosuunnitelma esittelee työyksiköissä toteutettavan lääkehoidon. Se on työväline lääkehoidon suunnitelmalliselle hallinnalle sekä sen laadulliselle kehittämiselle. Lääkehoitosuunnitelman tarkoituksena on parantaa potilasturvallisuutta. Lääkehoitosuunnitelma laaditaan työyksikön lääkehoidon vaativuustaso huomioiden. Samankaltaiset työyksiköt voivat toteuttaa lääkehoitosuunnitelman yhteistyönä. Lääkehoitosuunnitelma pitää sisällään kymmenen kohtaa, joista tässä opinnäytetyössä käsitellään kahta; lääkehoidon vaikuttavuuden arviointi sekä lääkehoidon seuranta- ja palautejärjestelmät.
Tähän opinnäytetyöhön tutkimusaineisto kerättiin käyttämällä teemahaastattelua, haastattelemalla eri yksiköiden vuorossa olevaa sairaanhoitajaa. Haastattelut nauhoitettiin, litteroitiin ja saadun aineiston pohjalta tehtiin analyysi sekä pohdinta. Tutkimus oli laadullinen, jonka aineisto toteutettiin sisällönanalyysilla.
Tulosten mukaan lääkehoidon yhtenäisille käytänteille on tarvetta. Tuloksista selvisi, että lääkehoidon palautteenanto ja sen hyödyntäminen lääkehoidossa oli usein puutteellista. Poikkeamia hyödynnettiin yksiköissä suhteellisen vähän, jolloin niiden ilmoittaminen menetti merkitystään. Tuloksissa havaittiin myös henkilökunnan vaihtuvuuden aiheuttavan sen, että käytössä olevat käytänteet saattoivat muuttua ja vaihdella.
Tämä opinnäytetyö on aiheena ajankohtainen ja sen vuoksi myös hyödyllinen toteuttaa. Johtopäätöksinä voidaan todeta, että työyksiköissä oli jonkin verran vaihtelua käytänteissä, näihin lääkehoitosuunnitelma tuo tulevaisuudessa ratkaisun yhtenäistämällä käytänteet.
Jatkotutkimusaiheena voitaisiin samat haastattelut toteuttaa yksiköissä uudestaan, kun lääkehoitosuunnitelma on otettu käyttöön. Näin nähtäisiin miten käytänteet ovat muuttaneet yksiköiden toimintaa.
Lääkehoitosuunnitelma esittelee työyksiköissä toteutettavan lääkehoidon. Se on työväline lääkehoidon suunnitelmalliselle hallinnalle sekä sen laadulliselle kehittämiselle. Lääkehoitosuunnitelman tarkoituksena on parantaa potilasturvallisuutta. Lääkehoitosuunnitelma laaditaan työyksikön lääkehoidon vaativuustaso huomioiden. Samankaltaiset työyksiköt voivat toteuttaa lääkehoitosuunnitelman yhteistyönä. Lääkehoitosuunnitelma pitää sisällään kymmenen kohtaa, joista tässä opinnäytetyössä käsitellään kahta; lääkehoidon vaikuttavuuden arviointi sekä lääkehoidon seuranta- ja palautejärjestelmät.
Tähän opinnäytetyöhön tutkimusaineisto kerättiin käyttämällä teemahaastattelua, haastattelemalla eri yksiköiden vuorossa olevaa sairaanhoitajaa. Haastattelut nauhoitettiin, litteroitiin ja saadun aineiston pohjalta tehtiin analyysi sekä pohdinta. Tutkimus oli laadullinen, jonka aineisto toteutettiin sisällönanalyysilla.
Tulosten mukaan lääkehoidon yhtenäisille käytänteille on tarvetta. Tuloksista selvisi, että lääkehoidon palautteenanto ja sen hyödyntäminen lääkehoidossa oli usein puutteellista. Poikkeamia hyödynnettiin yksiköissä suhteellisen vähän, jolloin niiden ilmoittaminen menetti merkitystään. Tuloksissa havaittiin myös henkilökunnan vaihtuvuuden aiheuttavan sen, että käytössä olevat käytänteet saattoivat muuttua ja vaihdella.
Tämä opinnäytetyö on aiheena ajankohtainen ja sen vuoksi myös hyödyllinen toteuttaa. Johtopäätöksinä voidaan todeta, että työyksiköissä oli jonkin verran vaihtelua käytänteissä, näihin lääkehoitosuunnitelma tuo tulevaisuudessa ratkaisun yhtenäistämällä käytänteet.
Jatkotutkimusaiheena voitaisiin samat haastattelut toteuttaa yksiköissä uudestaan, kun lääkehoitosuunnitelma on otettu käyttöön. Näin nähtäisiin miten käytänteet ovat muuttaneet yksiköiden toimintaa.