Nuorten viiltely, sen tunnistaminen ja siihen puuttuminen : –kouluterveydenhoitajien kokemuksia
Haakana, Katja; Törmälä, Tiia (2011)
Haakana, Katja
Törmälä, Tiia
Saimaan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120217004
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120217004
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ja kuvata terveydenhoitajien kokemuksia viiltelevän nuoren kohtaamisesta kouluterveydenhoitajan työssä. Lisäksi henkilökohtainen tavoitteemme oli saada työn kautta lisää valmiuksia nuorten parissa työskentelyyn.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Tiedonantajina toimi kaksi kouluterveydenhoitajaa, joita haastateltiin teemahaastattelumenetelmää käyttäen. Haastatteluihin valittiin tarkoituksenmukaisesti vain terveydenhoitajat, joilla oli kokemusta nuorten viiltelyn kohtaamisesta.
Tutkimustuloksissa korostui terveydenhoitajien vankka osaaminen ja toisaalta myös oman motivaation merkitys osaamisen kehittämisessä. Terveydenhoitajat kuvasivat nuorten viiltelyn kohtaamisen kuuluvan osaksi tämän päivän kouluterveydenhoitajien työtä, vaikkakin sitä esiintyy vaihtelevasti. Viiltelyn tunnistamisessa terveydenhoitajat olivat tärkeimmässä roolissa. Nuoret tulivat myös itse kertomaan asiasta ja hakemaan apua. Lisäksi yhteydenottoja tuli opettajilta ja kavereilta. Vanhempien yhteydenottoja ei ollut lainkaan. Terveydenhoitajat kokivat, että heillä on riittävästi keinoja puuttua nuorten viiltelyyn ja auttaa heitä. Terveydenhoitajan koulutuksen kautta he eivät kuitenkaan kokeneet saaneensa tietoa viiltelystä, vaan heidän taitonsa perustuivat käytännön kokemukseen ja itse hankittuun tietoon.
Tulosten perusteella näyttäisi olevan aiheellista tarkastella terveydenhoitajakoulutuksen sisältöä ja tehdä tarvittavia muutoksia sekä lisäyksiä. Nuorten pahoinvointi ja sen mukana viiltely yhtenä oireena on lisääntynyt viime vuosina ja näyttäisi lisääntyvän edelleen. Kouluterveydenhoitaja on avainasemassa nuorten pahoinvoinnin tunnistamisessa, kun hänelle vain annetaan riittävät tiedot ja keinot.
Jatkotutkimusaiheiksi ehdotamme viiltelevien nuorten vanhempien kokemusten tutkimista, sekä terveydenhoitajakoulutuksen sisällön tutkimista ja tarkastamista. Lisäksi viiltelystä olisi hyvä koota tietopaketti joka toimisi apuvälineenä nuorten kanssa työskentelyssä.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Tiedonantajina toimi kaksi kouluterveydenhoitajaa, joita haastateltiin teemahaastattelumenetelmää käyttäen. Haastatteluihin valittiin tarkoituksenmukaisesti vain terveydenhoitajat, joilla oli kokemusta nuorten viiltelyn kohtaamisesta.
Tutkimustuloksissa korostui terveydenhoitajien vankka osaaminen ja toisaalta myös oman motivaation merkitys osaamisen kehittämisessä. Terveydenhoitajat kuvasivat nuorten viiltelyn kohtaamisen kuuluvan osaksi tämän päivän kouluterveydenhoitajien työtä, vaikkakin sitä esiintyy vaihtelevasti. Viiltelyn tunnistamisessa terveydenhoitajat olivat tärkeimmässä roolissa. Nuoret tulivat myös itse kertomaan asiasta ja hakemaan apua. Lisäksi yhteydenottoja tuli opettajilta ja kavereilta. Vanhempien yhteydenottoja ei ollut lainkaan. Terveydenhoitajat kokivat, että heillä on riittävästi keinoja puuttua nuorten viiltelyyn ja auttaa heitä. Terveydenhoitajan koulutuksen kautta he eivät kuitenkaan kokeneet saaneensa tietoa viiltelystä, vaan heidän taitonsa perustuivat käytännön kokemukseen ja itse hankittuun tietoon.
Tulosten perusteella näyttäisi olevan aiheellista tarkastella terveydenhoitajakoulutuksen sisältöä ja tehdä tarvittavia muutoksia sekä lisäyksiä. Nuorten pahoinvointi ja sen mukana viiltely yhtenä oireena on lisääntynyt viime vuosina ja näyttäisi lisääntyvän edelleen. Kouluterveydenhoitaja on avainasemassa nuorten pahoinvoinnin tunnistamisessa, kun hänelle vain annetaan riittävät tiedot ja keinot.
Jatkotutkimusaiheiksi ehdotamme viiltelevien nuorten vanhempien kokemusten tutkimista, sekä terveydenhoitajakoulutuksen sisällön tutkimista ja tarkastamista. Lisäksi viiltelystä olisi hyvä koota tietopaketti joka toimisi apuvälineenä nuorten kanssa työskentelyssä.