Asumisyksikön työntekijöiden työhyvinvoinnin tukeminen kuvallisten menetelmien avulla
Lehtola, Vuokko; Hirvonen, Heli; Teppinen, Kati (2011)
Lehtola, Vuokko
Hirvonen, Heli
Teppinen, Kati
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120517226
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120517226
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme aiheena on työhyvinvoinnin tukeminen kuvallisten menetelmien avulla. Toteutimme toiminnallisen opinnäytetyömme yhteistyössä Uudellamaalla sijaitsevan kehitysvammaisten asumisyksikön työntekijöiden kanssa. Järjestimme yksikön työntekijöille työhyvinvointipäivän sekä kaksi erillistä ohjauskertaa, joista toinen edelsi työhyvinvointipäivää ja toinen oli työhyvinvointipäivän jälkeen. Kokonaisuus sisälsi kuvallisia menetelmiä hyödyntäviä, työhyvinvoinnin eri osa-alueita käsitteleviä tehtäviä.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys perustuu työhyvinvointia käsittelevään, Päivi Rauramon kehittelemään työhyvinvoinnin porrasmalliin, joka on käytännönläheinen Abraham Maslowin tarvehierarkiaan pohjautuva teoria työhyvinvoinnista. Käsittelemme teoreettisessa viitekehyksessä myös taiteen tekemistä ja luovuutta, taiteen yhdistämistä työhyvinvoinnin edistämiseen sekä näiden osa-alueiden hyödyntämistä toiminnalliseen tarkoitukseen.
Toimintamme tavoitteena oli tukea työntekijöiden työhyvinvointia, työryhmän toimivuutta ja yhteisöllisyyttä. Kuvalliset menetelmät tarjosivat vuorovaikutuksellisia, yhdenvertaistavia ja voimauttavia toimintamenetelmiä. Työyhteisöstä esiin nousseet tarpeet olivat toiminnallisen osuuden keskiössä yhdessä teorian kanssa. Kehittelimme työyhteisön tarpeiden, Maslowin tarvehierarkiaa ja Rauramon työhyvinvoinnin portaiden teoriaa mukaillen symbolisen työhyvinvoinnin puun ilmentämään työyhteisön työhyvinvoinnin tämän hetkistä tilaa. Työhyvinvoinnin puu on taidelähtöinen työväline havainnollistamaan työhyvinvoinnin kehittymis- ja kasvuprosesseja työyhteisössä. Työhyvinvoinnin puun voi ottaa apuvälineeksi elävöittämään ja rikastuttamaan työntekijöiden arkea. Menetelmää voi käyttää työyhteisön työhyvinvoinnin tarkasteluun ja kehittämiseen.
Toimintaan osallistuneille työntekijöille suunnatun loppukyselyn tulokset osoittivat, että kokonaisuus oli työntekijöiden mielestä antoisa, mielenkiintoinen ja erilainen kokemus. Työyhteisö koki päivän tuovan uusia näkökulmia työhyvinvinvointiin ja käsillä tekemisen iloa. Jatkokehittelemällä opinnäytetyöstämme saa toimivan työhyvinvointipaketin työyhteisöille. Ammatillinen kasvumme ja osaamisemme niin ohjauksen, toiminnan suunnittelu kuin tutkimuksen teon suhteen kehittyi monella tavalla opinnäytetyöprosessin aikana. Opimme paljon kuvallisten menetelmien hyödyntämisestä toiminnallisiin tarkoituksiin.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys perustuu työhyvinvointia käsittelevään, Päivi Rauramon kehittelemään työhyvinvoinnin porrasmalliin, joka on käytännönläheinen Abraham Maslowin tarvehierarkiaan pohjautuva teoria työhyvinvoinnista. Käsittelemme teoreettisessa viitekehyksessä myös taiteen tekemistä ja luovuutta, taiteen yhdistämistä työhyvinvoinnin edistämiseen sekä näiden osa-alueiden hyödyntämistä toiminnalliseen tarkoitukseen.
Toimintamme tavoitteena oli tukea työntekijöiden työhyvinvointia, työryhmän toimivuutta ja yhteisöllisyyttä. Kuvalliset menetelmät tarjosivat vuorovaikutuksellisia, yhdenvertaistavia ja voimauttavia toimintamenetelmiä. Työyhteisöstä esiin nousseet tarpeet olivat toiminnallisen osuuden keskiössä yhdessä teorian kanssa. Kehittelimme työyhteisön tarpeiden, Maslowin tarvehierarkiaa ja Rauramon työhyvinvoinnin portaiden teoriaa mukaillen symbolisen työhyvinvoinnin puun ilmentämään työyhteisön työhyvinvoinnin tämän hetkistä tilaa. Työhyvinvoinnin puu on taidelähtöinen työväline havainnollistamaan työhyvinvoinnin kehittymis- ja kasvuprosesseja työyhteisössä. Työhyvinvoinnin puun voi ottaa apuvälineeksi elävöittämään ja rikastuttamaan työntekijöiden arkea. Menetelmää voi käyttää työyhteisön työhyvinvoinnin tarkasteluun ja kehittämiseen.
Toimintaan osallistuneille työntekijöille suunnatun loppukyselyn tulokset osoittivat, että kokonaisuus oli työntekijöiden mielestä antoisa, mielenkiintoinen ja erilainen kokemus. Työyhteisö koki päivän tuovan uusia näkökulmia työhyvinvinvointiin ja käsillä tekemisen iloa. Jatkokehittelemällä opinnäytetyöstämme saa toimivan työhyvinvointipaketin työyhteisöille. Ammatillinen kasvumme ja osaamisemme niin ohjauksen, toiminnan suunnittelu kuin tutkimuksen teon suhteen kehittyi monella tavalla opinnäytetyöprosessin aikana. Opimme paljon kuvallisten menetelmien hyödyntämisestä toiminnallisiin tarkoituksiin.