Sormenjälkitunnistus poliisin kenttäolosuhteissa

Abstract

Ihmisten tunnistamiseen liittyvä teknologia on tärkeätä ja tarpeellista monestakin syystä. Henkilöpapereiden ja pinkoodien lisäksi biometrisen tunnistuksen eri muodot ovat yhä enemmän käytössä arjessamme. Erilaisista biometrisistä tunnistusmenetelmistä vanhin, yleisin ja yksi luotettavimmista on sormenjälkitunnistusmenetelmä. Tämä menetelmä on käytössä esimerkiksi tilanteissa, joissa rajataan ihmisten oikeutta päästä suojattuihin toimintaympäristöihin, mutta varmasti yleisin ja tunnetuin sormenjälkitunnistuksen hyöty liittyy rikosten selvittämiseen.

Tässä opinnäytetyössä haettiin vastausta kysymykseen olisiko sormenjälkitunnistuslaitteen sijoittaminen poliisiautoon mahdollista, ja mitä hyötyä tai haittaa siitä aiheutuisi.

Työtä varten haastateltiin kolmea poliisia, jotka työskentelevät rikosten selvittämisen parissa ja joiden työhön sormenjälkitutkimusten suorittaminen ja rekisteröinti läheisesti kuulun. Heidän mielipiteidensä, sormenjälkitutkimuksen prosessin selvittämisen ja Suomen kansalaisen intimiteettisuojaa koskevan lainsäädäntöön perehtymisen avulla olen muodostanut omat johtopäätökseni asiasta.

Keskeisenä näkökulmana johtopäätökseni muodostamisessa on ollut tällä hetkellä poliisiautossa käytössä oleva tietotekninen valmius sekä poliisin käytössä olevat ajoneuvoresurssit.

Kysyttäessä poliiseilta, tärkeimpinä ominaisuuksina he pitivät varmatoimisuutta ja järjestelmän nopeutta. Tällä hetkellä on erittäin haasteellista saada sormenjälkitunnistus toimimaan kyseisellä tavalla. Poliisilaitoksella tälläkin hetkellä toimiva välitön sormenjälkitunnistus on suurten tietoliikennevaatimusten takia miltei mahdoton saada käyttöön poliisiautoon. Lisäksi tietojärjestelmien moninaisuus autoissa luo omat haasteensa.

Tämän takia tutkimuksessa päädyttiin kompromissiin, missä epäiltyjen henkilöiden sormenjäljet tallennetaan poliisiautossa kulkevalle tallentimelle. Tämä mahdollistaa niiden tutkimisen poliisilaitoksella, jossa yhteys AFIS-järjestelmään kulkee kiinteiden tietoliikenneyhteyksien kautta.

At the present time the methods of biometric identification are more important than ever before and for many reasons. ID cards and PIN codes are not always enough to provide security and different kinds of biometric identification methods are also needed. One of the oldest and most reliable forms of identifying people is through fingerprint identification. Most commonly this type of identification is used to control persons’ access to certain places, but it is more commonly used to solve crimes.

This study examines the possibility of placing a fingerprint identification device in a police car, and considers the advantages and disadvantages of such a proposal.

Three policemen were interviewed for the study, all of whom work in criminal investigation and use fingerprint identification in their work. Conclusions were drawn based on the opinions of the interviewees, theories regarding the fingerprint identification process and Finnish laws concerning individual privacy.

The study also considered ICT solutions in a police vehicle and the vehicle resources of the police forces in Finland.

Policemen considered that the priorities of the system should be reliability and the speed of the actual identification process. At the present moment the difficulties of implementation of such system is challenging. The current state in which the fingerprint identification is at police stations cannot be placed is the police vehicle as it is. The main reason is great demands of bandwidth. Additionally the multiplicity of different ICT solutions poses many difficulties.

The result of the thesis is a compromise in which the suspect fingerprints are stored in a medium in a police vehicle. This makes it possible to later review them in a better equipped police station where there is a broadband connection to AFIS-database.