Raskaana olevan naisen päihteiden käytön tunnistaminen ja siihen puuttuminen äitiysneuvolassa, kirjallisuuskatsaus
Sämpi, Laura; Appleton, Marika; Tuomisto, Elisa (2011)
Sämpi, Laura
Appleton, Marika
Tuomisto, Elisa
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120717425
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120717425
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö liittyy Laurea-ammattikorkeakoulun ja Vantaan kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämisyhteistyöhön. Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata kirjallisuuskatsauksen keinoin hyviä käytänteitä raskaana olevan naisen päihteidenkäytön tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen. Opinnäytetyön aineistoksi valikoitui 24 tutkimusta, tieteellistä artikkelia tai lääke- ja hoitotieteellistä suositusta, joiden pohjalta selvitettiin, miten terveydenhoitaja voi äitiysneuvolassa tunnistaa raskaana olevan naisen päihteiden käyttöä ja puuttua siihen. Samalla koottiin tunnistamisen ja puuttumisen estäviä ja edistäviä tekijöitä. Tavoitteena on nostaa esille olemassa olevat käytänteet ja kehittämistarpeet raskaana olevan naisen päihteiden käytön tunnistamiseen ja puuttumiseen äitiysneuvolatyössä. Näitä kehittämiskohteita voidaan hyödyntää tehokkaampien tunnistamis- ja puuttumiskeinojen kehittämisessä.
Äitiysneuvolassa asioivien raskaana olevien naisten keskuudessa Suomessa noin kuudella prosentilla on eriasteisia päihdeongelmia. Raskaana olevan naisen päihteidenkäytön tunnistamisen mahdollistavat pitkät asiakassuhteet, terveyskertomukset, laboratoriokokeet, strukturoitujen lomakkeiden käyttö, kuten Alcohol Use Disorders Identification Test eli AUDIT-kysely, aistien käyttäminen sekä suoraan kysyminen. Useammat tapaamiskerrat ja luottamuksellinen suhde terveydenhoitajan ja raskaana olevan naisen välillä helpottaa päihteiden käytön puheeksi ottamista sekä tunnistamista. Terveydenhoitajan tulisi tiedostaa päihteitä käyttävän naisen erityispiirteet, jotta tunnistaminen olisi helpompaa.
Yleiset hyväksyttävät ja myönteisemmät asenteet päihteisiin vaikeuttavat päihteiden käyttöön puuttumista. Terveydenhoitajan tulisi löytää puuttumistavat vaikeiden aiheiden käsittelyyn siten, etteivät ne aiheuta niin tukalaa tilannetta äidille, että vapaaehtoisuuteen perustuva hoitosuhde horjuu. Puuttumista estää tyly kohtelu ja moralisointi. Puuttumistyötä edistäviä tekijöitä ovat palvelujen joustavuus, elämän ulkoisten puitteiden järjestys, säännöllinen osallistuminen, hyvä mielenterveys sekä puolison päihteettömyys.
Äitiysneuvolassa asioivien raskaana olevien naisten keskuudessa Suomessa noin kuudella prosentilla on eriasteisia päihdeongelmia. Raskaana olevan naisen päihteidenkäytön tunnistamisen mahdollistavat pitkät asiakassuhteet, terveyskertomukset, laboratoriokokeet, strukturoitujen lomakkeiden käyttö, kuten Alcohol Use Disorders Identification Test eli AUDIT-kysely, aistien käyttäminen sekä suoraan kysyminen. Useammat tapaamiskerrat ja luottamuksellinen suhde terveydenhoitajan ja raskaana olevan naisen välillä helpottaa päihteiden käytön puheeksi ottamista sekä tunnistamista. Terveydenhoitajan tulisi tiedostaa päihteitä käyttävän naisen erityispiirteet, jotta tunnistaminen olisi helpompaa.
Yleiset hyväksyttävät ja myönteisemmät asenteet päihteisiin vaikeuttavat päihteiden käyttöön puuttumista. Terveydenhoitajan tulisi löytää puuttumistavat vaikeiden aiheiden käsittelyyn siten, etteivät ne aiheuta niin tukalaa tilannetta äidille, että vapaaehtoisuuteen perustuva hoitosuhde horjuu. Puuttumista estää tyly kohtelu ja moralisointi. Puuttumistyötä edistäviä tekijöitä ovat palvelujen joustavuus, elämän ulkoisten puitteiden järjestys, säännöllinen osallistuminen, hyvä mielenterveys sekä puolison päihteettömyys.