Rouva, varokaa kynnystä! : Naisten kokemuksia matalan kynnyksen kohtaamispaikkojen palveluista.

Abstract

Matalan kynnyksen palvelujen tulisi olla periaatteiltaan palveluja, joihin kaikilla olisi yksinkertaista hakeutua. Sukupuoli kuitenkin määrittää eri tasoilla palveluihin liittyviä toiveita ja tarpeita. Toimintaa kehittävien tulisi tiedostaa, millaisia reunaehtoja sukupuoli voi toimintaan hakeutumiselle asettaa. Tässä opinnäytetyössä kerättiin mielipiteitä suoraan toimintaan osallistuneilta sekä toiminnan parissa työskenteleviltä.

Tutkimustehtävänä oli selvittää, millaisena naiset kokevat toiminnan matalan kynnyksen kohtaamispaikoissa. Tutkimustavoitteen saavuttamiseksi oli syytä paneutua lisäksi siihen, mistä naiset saavat tietoa kyseisestä toiminnasta, minkälaiset tekijät vaikuttavat toimintaan osallistumiseen sekä kuinka sukupuoli määrittää itse toimintaa. Opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa tietoa suoraan matalan kynnyksen toiminnan parissa työskenteleville ja toimintaa kehittäville, jotta toimintaa olisi mahdollista kehittää asiakas- ja yksilölähtöisempään suuntaan.

Opinnäytetyön yhteistyökumppaneina toimi neljä erilaista helsinkiläistä Kumppanina kentällä -ohjelmaan kuulunutta matalan kynnyksen toimintaa ja palvelua tarjoavaa päiväkeskusta. Kohtaamispaikat olivat Kumppanuustalo Hanna, Kumppanuustalo Horisontti, Vailla Vakinaista Asuntoa ry:n ylläpitämä kohtaamispaikka sekä Helsingin Elokolo. Vaikka tarjottu toiminta oli kirjavaa, kaikkia yhteistyökumppaneita yhdisti matalan kynnyksen toimintaperiaate.

Tutkimuksen perusjoukko koostui 16 haastateltavasta, joiden joukossa oli viisi palkattua työntekijää, kolme tukityöllistettyä sekä yhteensä kahdeksan kohtaamispaikan kävijää ja vapaaehtoistyöntekijää. Opinnäytetyö on laadullinen ja aineisto kerättiin avointen haastattelujen avulla. Aineiston kattavuuden kannalta oli hyödyllistä tarkastella aihepiiriä niin työntekijä- kuin kävijänäkökulmasta.

Haastattelujen perusteella selkeimmiksi teemoiksi nousivat "kynnyskysymykset" eli palvelujen tavoitettavuus ja palveluihin hakeutumisen yksinkertaisuus. Keskeisenä tutkimustuloksena oli, että matalan kynnyksen toimintaan hakeutumiseen liittyy usein paljon yksilökohtaisia pelkoja ja haasteita. Toimintaa ei kuitenkaan tahdottu eriyttää erikseen miehille ja naisille, vaan varsinaiseksi kehittämisen kohteeksi nousi kynnyksen madaltaminen toiminnan pariin hakeutumisessa.

Madam, mind the threshold! Women's experiences of the low-threshold services

In principle, low-threshold services should offer the kind of service that would be accessible for everyone in the simple way. The gender, however, determines the wishes and needs associated with the service on different levels. The instances responsible for developing the services should recognize the boundary conditions caused by the gender that may affect the participation. In this thesis, the public-opinion has been documented directly from the participants and employees involved with the low-threshold services.

The research question was to study how the female participants experience the offered lowthreshold services. To reach the research objective it was also important to focus on how the women receive information about the services, what kind of factors affect the participation and how the gender itself determines the services offered. The purpose of this thesis is to provide information directly for the employees and developers involved with the services. The purpose is to be able to develop the services to as client-orientated and as individual-orientated direction as possible.

The co-partners in this thesis were four different low-threshold services offering day centers in Helsinki which used to co-operate with Kumppanina kentällä -programme. They were Kumppanuustalo Hanna, Kumppanuustalo Horisontti, the day center maintained by Vailla Vakituista Asuntoa ry -organization and Elokolo -day center. Even though the offered services were heterogeneous the low-threshold principle was the unifying factor among all of the co-partners.

The research material consisted 16 interviewees including five paid employees, three sheltered employees and eight participants and voluntary workers in total. The research method was qualitative and open interviews were used. In terms of the data coverage it was useful to reach the both, employees' and participants', perspective.

According to the interviews the main theme that emerged was the "question of the threshold", meaning, the availability and simplicity of the services. One of the main results was that reaching the services often involved many individual fears and challenges. The interviewees also experienced that there was no need to separate the services on the basis of the gender. The actual focus of the development, however, turned out to be making the threshold lower when participating the services.