Asiakkaiden ajatuksia yhdyskuntapalvelulain muutoksesta

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa asiakkaiden kokemia tarpeita toimintaohjelmiin liittyen ja pohtia heidän kanssaan, miten yhdyskuntapalvelulain muutoksen mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää. Opinnäytetyön pääsääntöinen aineistonkeruumenetelmä oli puolistrukturoitu ryhmähaastattelu. Haastatteluihin osallistui kaikkiaan kuusi Helsingin yhdyskuntaseuraamustoimiston asiakasta. Opinnäytetyössä käydään läpi myös yhdyskuntapalvelun lakimuutos sekä tarkastellaan rikosseuraamusalalla yleisesti käytössä olevia toimintaohjelmia painopisteen ollessa kuitenkin yhdyskuntaseuraamustoimistoissa käytettävissä ohjelmissa.

Yhdyskuntapalvelulain muutos astui voimaan 1.1.2011. Se mahdollistaa esimerkiksi 30 tunnin käyttämisen muuhun kuin työtoimintaan aikaisemman kymmenen tunnin sijasta. Mikäli kyseessä on alle 60 tunnin yhdyskuntapalvelu, on työtoimintaa oltava vähintään puolet. Periaatteessa lakimuutos mahdollistaa myös vankilan ja kolmannen sektorin palvelujen hyödyntämisen tietyin edellytyksin.

Joitain toimintaohjelmia toteutetaan sekä vankilassa että siviilissä hieman eri versioina. Vankilassa ohjelmat ovat pitkäkestoisempia. Juuri pitkän kestonsa takia osa ohjelmista ei sovellu toteutettavaksi siviilissä. Ohjelmista ei voida myöskään irrottaa mitään osa-aluetta, koska se vaikuttaisi negatiivisesti ohjelman tehokkuuteen. Omaehtoinen muutos (OMA) –ohjelma, parisuhdeväkivaltaan keskittyvä MOVE!, naisille tarkoitettu motivointiohjelma VINN ja matkalla muutokseen –päihdekuntoutusohjelma ovat vankilassa toteutettavista ohjelmista sellaisia, jotka teoriassa saattaisivat soveltua toteutettavaksi yhdyskuntaseuraamustyössä. Nykyisellään se ei ole vielä mahdollista, koska niiden soveltuvuudesta ei ole riittävästi tietoa.

Opinnäytetyön tuloksien mukaan asiakkaat kaipaavat toimintaohjelmien aikarajoihin joustavuutta. Tapaamisten kestoja voitaisiin tarvittaessa pidentää puoleentoista tai kahteen tuntiin sisällön ja rakenteen pysyessä kuitenkin ennallaan. Tärkeänä asiana pidettiin vertaistuen ottamista osaksi toimintaohjelmia virallisen systeemin rinnalle, esimerkiksi asiakassuhteen alkuvaiheessa. Rikoksentekijöiden lisääntyneet päihde- ja mielenterveysongelmat tulivat esiin asiakkaiden puheissa AA- ja NA-toiminnan sekä psykologipalvelujen mahdollisena hyödyntämisenä.

Clients' thoughts about the changes of the community service law

The purpose of this thesis was to find out what kind of needs the customers have concerning rehabilitative programmes and to discuss how to utilize the possibilities resulted from the changes of the community service law. The material was gathered mainly by using a half-structured group interview. Altogether six clients from Helsinki Community Sanctions Office participated in the interviews. The thesis also goes over the changes in the community service law as well as the rehabilitative programmes used in prison. The focus will be in the programmes used in the field of community sanctions.

The changes in the community service law came into force on the 1st of January 2011. It allows for example 30 hours to be used in other activities than work. The limit was 10 hours before the change. If the duration of the community service is less than 60 hours at least 50 percent of it must be work. In theory these changes makes it possible to use the services of the prison and the private sector on certain conditions.

Some of the rehabilitative programmes are carried out in prison and in the field of community sanctions with some differences. When carried out in prison the duration of the programmes is longer. This is the reason why some of the programmes cannot be used as part of community service. It is also not possible to separate some part from the overall programme because it might have a negative impact on the effectiveness of the program. OMA (voluntary change), MOVE! (violence in relationship), VINN (motivation and discussion for women) and Matkalla muutokseen (rehabilitation for people using different intoxicants) are programmes that in theory could be used as part of community service. At the moment however it is not possible due to the lack of information concerning the suitability of these programmes for community service.

The results of this thesis show that the clients want more flexibility to the time frames of the rehabilitative programmes. The meetings could last one and a half or two hours if necessary but the content and the structure of the meetings would remain the same as before. The group felt that peer support should be a part of the official system for example at the beginning of the customer relation. The increase in alcohol and drug abuse as well as in mental health problems among the offenders inspired the idea of possibly using AA- and NA-activity and also psychologist services as part of community service.