"No ne rajojen asettamiset ja yhteiset pelisäännöt..." : - Asiakkaiden kokemuksia nuorten intensiivihankkeen käytännöistä Länsi-Vantaalla
Heikka, Petri (2011)
Heikka, Petri
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011121218046
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011121218046
Tiivistelmä
Ylemmän
ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöni aihe oli selvittää, miten nuori ja asiakkaana olleen nuoren vanhemmat ovat kokeneet projektina alkaneen tukimuodon, mikä tukimuodossa on asiakkaita auttanut sekä mitä kehittämiskohtia asiakkaiden kokemuksen mukaan annettuun tukeen liittyy. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentui lastensuojelun avohuollon toimintaympäristöön, lastensuojelun avohuollon intensiiviseen perhetyöhön sekä asiakkaan osallisuuteen. Tutkimuksen aineisto oli kerätty vanhempien ja nuorten teemahaastatteluilla keväällä 2011 asiakkaista, jotka ovat olleet nuorten intensiivityön tuen piirissä. Haastattelin neljää nuorten intensiivityön jo päättyneessä asiakkuudessa tai asiakkuuden loppuvaiheessa ollutta vanhempaa ja neljää nuorta.
Nuorten intensiivihanke on alkanut projektina Länsi-Vantaan lastensuojelussa Myyrmäki-Martinlaakso-alueella 4.10.2010 ja toimin projektissa yhtenä jäsenenä. Projektin on suunniteltu kestävän vuoden 2012 loppuun asti. Projektin pääasiallisena tavoitteena on, että nuorten ja heidän perheiden hyvinvointi paranee ja sen seurauksena sijoitusten tarve kodin ulkopuolelle vähenee. Projektin tavoitteena on myös säästää Vantaan kaupungin lastensuojelun kuluja tulevaisuudessa huostaanottoja vähentämällä ja lisäämällä toimivia avohuollon tukimuotoja ja palveluja kohdennettuna perheiden ahdinkoon jo varhaisvaiheessa.
Sekä nuoret että vanhemmat vaikuttivat olevan pääsääntöisesti tyytyväisiä saamaansa tukeen. Vanhempien näkökulmasta haastatteluissa korostuivat vanhemmuuden tukeminen ja rajojen asettamisen apuna oleminen; tärkeänä pidettiin myös työntekijän taitoa kohdata vanhempi sekä yhteistyön sujuvuutta. Vanhempien vastauksissa oli aistittavissa, että työntekijän persoonalla ja ” kemioiden kohtaamisella ” oli suuri merkitys tilanteessa, missä vanhempi tarvitsee tukea ja kannattelua kriisitilanteen kohtaamisessa. Nuorten vastauksista ilmeni, että nuorta kuunnellaan päätöksiä tehtäessä ja nuorten osallistumista esimerkiksi neuvotteluihin pidetään tärkeänä. Suurin osa nuorista koki toiminnallisuuden mieluisana työmuotona ja osa nuorista toivoi toiminnallisia elementtejä lisää.
ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöni aihe oli selvittää, miten nuori ja asiakkaana olleen nuoren vanhemmat ovat kokeneet projektina alkaneen tukimuodon, mikä tukimuodossa on asiakkaita auttanut sekä mitä kehittämiskohtia asiakkaiden kokemuksen mukaan annettuun tukeen liittyy. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentui lastensuojelun avohuollon toimintaympäristöön, lastensuojelun avohuollon intensiiviseen perhetyöhön sekä asiakkaan osallisuuteen. Tutkimuksen aineisto oli kerätty vanhempien ja nuorten teemahaastatteluilla keväällä 2011 asiakkaista, jotka ovat olleet nuorten intensiivityön tuen piirissä. Haastattelin neljää nuorten intensiivityön jo päättyneessä asiakkuudessa tai asiakkuuden loppuvaiheessa ollutta vanhempaa ja neljää nuorta.
Nuorten intensiivihanke on alkanut projektina Länsi-Vantaan lastensuojelussa Myyrmäki-Martinlaakso-alueella 4.10.2010 ja toimin projektissa yhtenä jäsenenä. Projektin on suunniteltu kestävän vuoden 2012 loppuun asti. Projektin pääasiallisena tavoitteena on, että nuorten ja heidän perheiden hyvinvointi paranee ja sen seurauksena sijoitusten tarve kodin ulkopuolelle vähenee. Projektin tavoitteena on myös säästää Vantaan kaupungin lastensuojelun kuluja tulevaisuudessa huostaanottoja vähentämällä ja lisäämällä toimivia avohuollon tukimuotoja ja palveluja kohdennettuna perheiden ahdinkoon jo varhaisvaiheessa.
Sekä nuoret että vanhemmat vaikuttivat olevan pääsääntöisesti tyytyväisiä saamaansa tukeen. Vanhempien näkökulmasta haastatteluissa korostuivat vanhemmuuden tukeminen ja rajojen asettamisen apuna oleminen; tärkeänä pidettiin myös työntekijän taitoa kohdata vanhempi sekä yhteistyön sujuvuutta. Vanhempien vastauksissa oli aistittavissa, että työntekijän persoonalla ja ” kemioiden kohtaamisella ” oli suuri merkitys tilanteessa, missä vanhempi tarvitsee tukea ja kannattelua kriisitilanteen kohtaamisessa. Nuorten vastauksista ilmeni, että nuorta kuunnellaan päätöksiä tehtäessä ja nuorten osallistumista esimerkiksi neuvotteluihin pidetään tärkeänä. Suurin osa nuorista koki toiminnallisuuden mieluisana työmuotona ja osa nuorista toivoi toiminnallisia elementtejä lisää.