Artistibrändin lanseeraaminen ja markkinointi
Timonen, Anna-Tiina (2012)
Timonen, Anna-Tiina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201201101206
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201201101206
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa mahdollisimman perusteellisesti musiikkiartistin brändäystä sekä musiikin markkinointia nimenomaan artistibrändin lanseeraamisen näkökulmasta. Keskeisimpinä tutkimuskysymyksinä ovat: Miten ja mistä artistin brändi muodostuu, miten artisti tuodaan Suomen musiikkimarkkinoille ja miten artistin mainetta sekä tunnettuutta kasvatetaan promootion keinoin. Tutkimuskysymysten sana miten kertoo nimenomaan siitä, että työssä paneudutaan käytännön toimenpiteisiin sekä käydään läpi artistibrändin muodostumista käytännönläheisellä tasolla. Tarkoituksena on selvittää brändin rakennuspalikoiden suhteita toisiinsa sekä muodostaa artistibrändin lanseeraamistoimenpiteistä selkeä ja kattava kuva. Työssä käytetään teoreettisena viitekehyksenä pääasiallisesti lanseerausmarkkinoinnin käsitteitä sekä brändiajattelun ja maineenhallinnan termejä.
Opinnäyte voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan. Työn alussa tehdään katsaus Suomen musiikkiteollisuuden tämän hetkiseen tilanteeseen, markkinakenttään ja musiikin jakelukanaviin. Tämän jälkeen tutustutaan teoria-aineistoon, lanseerausmarkkinointiin, brändiajatteluun ja imagon ja maineen käsitteisiin. Seuraavassa osiossa tarkastellaan artistin menestyksen edellytyksiä sekä sitä, mitä artistin taustajoukoissa joudutaan pohtimaan jo hyvissä ajoin ennen varsinaisen materiaalin eli musiikin työstämistä ja markkinoille tuomista. Kolmannessa osiossa tutkitaan varsinaisen musiikin julkaisun aikaisia ja sen jälkeen tapahtuvia toimia. Pohditaan muun muassa levy-yhtiöiden mediastrategioita ja mediasuhteiden tärkeyttä artistin urakehityksen kannalta ja tutustutaan erilaisten joukkoviestimien tarjoamiin toimintamahdollisuuksiin. Myös maineen ja imagon hallinnan merkitys artistin menestykselle huomioidaan.
Tutkimuksessa käytettiin laadullisia menetelmiä ja haastateltiin musiikkialalla kauan toimineita ammattilaisia. Myös opinnäytetyön laatijan omakohtainen kokemus alalla työskentelystä toimi ”hiljaisena tietoaineistona”. Työssä peilataan teoreettisten materiaalien aineistoa syvähaastatteluista saatuihin käytännön toimintaperiaatteisiin. Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, ettei brändiajattelun implementointi musiikkialan kaltaiselle intuitiiviselle alalle ole kivutonta, vaan brändi käsitteenä pidetään keskusteluissa hyvinkin tarkasti rivien välissä ja nostetaan esiin vain valikoiduissa yhteyksissä.
Tuloksista kävi niin ikään ilmi, että uusien sähköisten jakelukanavien tulo kuluttajien arkipäivään on muuttanut jakelukanavien dynamiikkaa ja näin ollen vaikuttanut huomattavasti kuluttajien tapaan kuluttaa musiikkia. Vaikka tämä ei sinällään ole vaikuttanut millään tavalla levy-yhtiöiden sisäisiin perustoimintaperiaatteisiin tai musiikin tekemiseen, on jakelukanavakentän muutos hyvä tiedostaa, jotta kuluttajien ja artistin rajapinta onnistutaan pitämään mahdollisimman kuluttajaystävällisenä.
Opinnäyte voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan. Työn alussa tehdään katsaus Suomen musiikkiteollisuuden tämän hetkiseen tilanteeseen, markkinakenttään ja musiikin jakelukanaviin. Tämän jälkeen tutustutaan teoria-aineistoon, lanseerausmarkkinointiin, brändiajatteluun ja imagon ja maineen käsitteisiin. Seuraavassa osiossa tarkastellaan artistin menestyksen edellytyksiä sekä sitä, mitä artistin taustajoukoissa joudutaan pohtimaan jo hyvissä ajoin ennen varsinaisen materiaalin eli musiikin työstämistä ja markkinoille tuomista. Kolmannessa osiossa tutkitaan varsinaisen musiikin julkaisun aikaisia ja sen jälkeen tapahtuvia toimia. Pohditaan muun muassa levy-yhtiöiden mediastrategioita ja mediasuhteiden tärkeyttä artistin urakehityksen kannalta ja tutustutaan erilaisten joukkoviestimien tarjoamiin toimintamahdollisuuksiin. Myös maineen ja imagon hallinnan merkitys artistin menestykselle huomioidaan.
Tutkimuksessa käytettiin laadullisia menetelmiä ja haastateltiin musiikkialalla kauan toimineita ammattilaisia. Myös opinnäytetyön laatijan omakohtainen kokemus alalla työskentelystä toimi ”hiljaisena tietoaineistona”. Työssä peilataan teoreettisten materiaalien aineistoa syvähaastatteluista saatuihin käytännön toimintaperiaatteisiin. Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, ettei brändiajattelun implementointi musiikkialan kaltaiselle intuitiiviselle alalle ole kivutonta, vaan brändi käsitteenä pidetään keskusteluissa hyvinkin tarkasti rivien välissä ja nostetaan esiin vain valikoiduissa yhteyksissä.
Tuloksista kävi niin ikään ilmi, että uusien sähköisten jakelukanavien tulo kuluttajien arkipäivään on muuttanut jakelukanavien dynamiikkaa ja näin ollen vaikuttanut huomattavasti kuluttajien tapaan kuluttaa musiikkia. Vaikka tämä ei sinällään ole vaikuttanut millään tavalla levy-yhtiöiden sisäisiin perustoimintaperiaatteisiin tai musiikin tekemiseen, on jakelukanavakentän muutos hyvä tiedostaa, jotta kuluttajien ja artistin rajapinta onnistutaan pitämään mahdollisimman kuluttajaystävällisenä.