Suositeltavat käytänteet CV-katetrin laittoon

Abstract

Projektiraportti on osa hoitotyön kehittämishanketta, jossa ovat mukana Laurea- ammattikorkeakoulu ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) Naistenklinikka. Projektiraportti perustuu Laurean ja HYKS-naistentautien ja synnytysten vastuualueen 2009- 2012 kehittämishankkeeseen. Hanke on pilottihanke jo vuodesta 2004 olemassa olleelle hankkeelle. Näyttöön perustuvassa kehittämishankkeessa oppimalla yhteistyön tavoitteena on yhteistoiminnallisesti kehittää hoitotyön laatua.

Tämän projektiraportin tarkoituksena on kehittää keskuslaskimo- eli CV- (Central Venous) katetripotilaan hoitotyön laatua kliiniseen ja tutkittuun tietoon sekä laatuohjeisiin perustuvalla työtavalla. Työelämälähtöisen projektiraportin tavoitteena on luoda suositeltavat käytänteet CV- katetrin laittoon HUS:n Naistenklinikan leikkaus- ja anestesiaosastolle. Toimimalla yhteisten ja hyväksi todettujen selkeiden ohjeiden mukaisesti pystytään hoitotyötä kehittämään ja minimoimaan toimenpiteistä syntyviä komplikaatiota. Suositeltavien käytänteiden tarkoituksena on yhdistää eri käytäntöjä ja selkeyttää hoitotyötä cv-katetri potilaita hoidettaessa.

Keskuslaskimokatetrin avulla voidaan toteuttaa suonensisäistä neste- ja lääkehoitoa sekä mitata keskuslaskimopainetta. Katetrin tarpeen arvioi yleensä anestesialääkäri. Keskuslaskimokatetrin laiton tyypillisiä aiheita ovat yli kolme vuorokautta kestävä nestehoito- tai parenteraalinen ravitsemus, sentraalinen laskimopaineen mittaus, perifeeristen laskimoiden vaikea kanylointi, perifeerisiä suonia ärsyttävien lääkkeiden tai infuusionesteiden käyttö ja massiiviset nesteensiirrot.

Keskuslaskimokatetrointiin liittyy aina komplikaatioriski. Tyypillisimpiä komplikaatioita ovat infektiot ja katetrin tukkeutuminen. Keskuslaskimokatetri infektiot pidentävät sairaalahoitoa, lisäävät kustannuksia aiheuttavat kärsimystä potilaalle sekä lisäävät kuolleisuutta. Toimenpiteen aikana esiintyviä komplikaatioita ovat muun muassa ilmaembolia, valtimopunktio, rytmihäiriöt, ilmarinta ja paineilmarinta. Potilaan turvallisuudesta ja hyvinvoinnista tulee huolehtia kokonaisvaltaisesti, havaittuihin muutoksiin tulee puuttua heti ja mahdolliset muutosten syyt selvittää ennen kuin toimenpidettä voidaan jatkaa.

Projektiraportti sisältää suositeltavat käytänteet keskuslaskimokatetrin laittoon seuraavista aiheista: potilasturvallisuus, sairaanhoitajan toimenkuva keskuslaskimokatetrin turvallisessa hoidossa, potilaan psyykkinen hyvinvointi toimenpiteen aikana, potilasohjaus sekä aseptiikka. Projektiraportti sisältää myös kuvia aiheeseen liittyen.

Recommended practices for assistance in Central Venous catheterisation

This project report is part of a nursing development project, which involves Laurea University of Applied Sciences and Women’s Hospital in the Hospital District of Helsinki and Uusimaa (HUS). The project report is based on the development project between Laurea University of Applied Sciences and the Department of Obstetrics and Gynecology of Helsinki University Central Hospital (HUCH) during the years 2009 - 2012. The project is a pilot project for the project that exists since 2004. The aim of the development project is to improve the quality of nursing care through evidence based learning.

This project report aims to develop the quality of the nursing care concerning patients with Central Venous catheters based on clinical research and practices. This project report assigned by working life aims to create the recommended practices for the Central Venous catheterisation in the Department of Surgery and Anesthesia of Women’s Hospital (HUS). Nursing care can be developed and complications minimised using common and approved clear instructions. The aim of the recommended practices is to combine the different practices and to clarify the nursing care with Central Venous Catheter patients. Central Venous Catheter can be used in administering intravenous fluids, medication and Central Venous Pressure (CVP). An anaesthetist usually evaluates the need for using Central Venous catheter. The typical causes for the Central Venous catheterisation are more than three-day permanence fluid therapy or parenteral nutrition, Central Venous pressure measurement, difficulties in finding peripheral blood vessels, infusion or pharmaceuticals which may irritate peripheral blood vessels and the massive infusions of fluid transfer.

There is always a risk of complications in the Central Venous catheterisation. The most typical complications are infection and catheter occlusion. The Central Venous catheter infections prolong hospitalisation, increasing the cost, causing suffering to the patient and increase mortality. During the procedure, occurring complications include air thrombosis, arterial, cardiac arrhythmias, pneumothorax, and the pressure pneumothorax. Patient safety and welfare will be taken care of as a whole, the observed changes should be intervened in as soon as possible and the reasons found out before the measure can be continued.

The project report includes recommended practices for the Central Venous catheterisation at the following topics: managing with patient safety, nurse job description concerning a safe Central Venous catheter care, the patient's psychological well-being during the operation, patient education and aseptic techniques. The project report includes also photos concerning the topic.