Kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnittelun arviointi ja kehittäminen viljelijöiden kokemusten avulla

Abstract

Kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnittelulla tarkoitetaan vesiensuojelun ja luonnon monimuotoisuuden hoidon suunnittelutyötä, jonka tarkoituksena on kartoittaa valitulla maatalousalueella ympäristötuen erityistuin perustettavia ja hoidettavia kohteita. Tavoitteena on suunnitteluprosessi, johon suunnittelijoiden lisäksi hallinnon asiantuntijat sekä viljelijät, maanomistajat ja yhdistystysten edustajat tuovat oman panoksensa ja näkemyksensä. Keskeisenä periaatteena on ympäristötuen hallinnollisen sujuvuuden sekä viljelijöiden, viranomaisten ja neuvojien välisen yhteistyön tehostaminen.

Tässä toimintatutkimuksessa esitellään alueellisten ympäristökeskusten ja muiden maatalouden ympäristösuojelun toimijoiden toteuttamaa kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnittelua. Lisäksi osoitetaan millainen on viljelijöiden rooli suunnitteluprosessissa. Opinnäytetyön toiminnallisessa osassa tehtiin Pirkanmaan ympäristökeskuksen toimeksiantona selvitys, jonka päätavoitteena oli tarkastella kuinka kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitteluprosessit ovat tähän mennessä toteutuneet ja kuinka prosesseja voidaan edelleen kehittää. Selvityksen näkökulma rajattiin koskemaan viljelijöiden yleissuunnittelukokemuksia ja ensisijaisesti se rakentui viljelijöiden yleissuunnittelukokemuksia koskevan kyselyn pohjalle. Kyselytutkimuksen lisäksi selvityksessä käytetty aineisto koostui tarkasteluun valittujen suunnittelualueiden yleissuunnitelmajulkaisuista sekä alueellisten ympäristökeskusten kokouksista. Saatujen tulosten perusteella muodostettiin yleissuunnittelun vaikuttavuutta tehostavia kehitysehdotuksia.

Selvityksen tulokset ja laaditut kehitysehdotukset koottiin julkaisuun, joka julkaistaan Pirkanmaan ympäristökeskuksen raportteja -sarjassa. Työn toimeksiantaja ja yhteistyökumppanit olivat tyytyväisiä julkaisuun. Tuloksia tullaan hyödyntämään yleissuunnittelun kehittämistyössä.

Evaluating and developing regional planning for wetlands and biodiversity through farmers’ experiences

Regional planning for wetlands and biodiversity is a planning method that is used to map areas that enhance water conservation and biodiversity in agricultural landscapes. The objective is to increase active collaboration between various actors in implementing the agrienvironmental aid. One of the main objectives in regional planning is a communicative process in which planners, other experts in the administration as well as farmers, land owners and representatives of professional societies can bring their input and view. The central principle is to improve the administrative process of environmental aid and the co-operation between farmers, authorities and consultants.

The aim of this thesis was to introduce regional planning for wetlands and bioversity as well as portray the developing process that was taken in order to further improve the regional planning process. The purpose of the developing process was to assess how regional planning has been conducted in the past and what actions are needed to further improve the planning process in the future. Evaluation was primarily based on a survey conducted on farmers in five regional planning areas. In addition to the survey, the empirical data consisted of published regional plans and meetings held between four Regional Environment Centres. Development proposals which intensify the effectiveness of general planning were presented on the basis of the results obtained.

The results of the survey and the given development proposals were collected in a publication which was published in the Regional Environmental Publication series of Pirkanmaa Environment Centre. The principal of the work and partners in cooperation were satisfied with the publication and the acquired results. The results will be utilised in the development of regional planning.