Asuntola-asumisesta asumisvalmennukseen : Lahden A-klinikkatoimen tuetun asumisen kehittämistyö

Abstract

Kehittämishankkeessa etsittiin keinoja, joilla voidaan tukea päihde- ja kaksois-diagnoosihäiriöstä kärsivien elämänhallinnan lisääntymistä asumiseen suunnattavan tuen avulla. Tarkoituksena oli kehittää Lahden A-klinikkatoimen asumispalveluiden asuntolaosaston toimintaa siten, että työn sisältö vastaa laaja-alaisemmin asiakkaiden kasvaneisiin tarpeisiin ja pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseen. Kehittämishanke tehtiin toimintatutkimuksena ja siihen osallistui tutkijan lisäksi suunnitteluvaiheessa Lahden A-klinikkatoimen laajennettu johtoryhmä ja toteuttamisvaiheessa Pitkämäen kuntoutusyksikön yksikköjohtaja ja asumispalvelutyöntekijät. Hankkeen empiirisessä osiossa haastateltiin viittä entistä asuntolaosaston asiakasta, jotka ovat siirtyneet osastolta tukiasuntoon. Kohderyhmän kriteerit olivat a) asuntolaosaston kautta tukiasuntoon siirtyminen b) tukiasunnossa asumisen kesto ½-3 vuotta c) tavanomainen elämänhallinta. Kaikkien haastateltujen pääasiallinen päihdyttävä aine on alkoholi ja kahdella haastatelluista on päihdediagnoosin lisäksi mielenterveydenhäiriö. Lisäksi haastateltiin kolmea Pitkämäen kuntou-tusyksikön työntekijää. Tämän kohderyhmän kriteerit olivat a) kokemus asumis-palvelutyöstä b) kokemus päihde-, mielenterveys- tai kehitysvammatyöstä c) mahdollinen alaan liittyvä täydennyskoulutus. Haastattelut tehtiin puolistrukturoituina ja analysoitiin induktiivisen sisällön analyysin menetelmällä. Kysymysaiheiden avulla selvitettiin, mitkä osa-alueet asuntola-asumisessa ovat itsenäistä asumista tukevia ja mitä muutoksia toimintaan tulee tehdä. Haastatteluiden tarkoituksena oli tuottaa kokemusperäistä ja ammatillista tietoa asumisvalmennuksen suunnitteluun.

Haastateltavat nostivat esiin elämänhallintaa lisäävinä tekijöinä päihteettömyyden, toiminnallisuuden, resurssit ja verkostotyön. Tämänhetkisessä asuntola-asumisessa negatiivisia asioita olivat haastateltavien mielestä kahden hengen huoneet, ajoittain vähäiset työntekijäresurssit ja liian vähäinen toiminnallisuus. Kehittämishankkeen tuloksena luotiin Lahden A-klinikkatoimen asumispalveluiden osastolle uusi toimintamalli. Työskentelyn viitekehyksiksi valikoituivat ratkaisu-voimavarakeskeisyys, yhteisöllisyys ja ACT-malli Toimintamallin osa-alueiksi muodostuivat päihteettömyys, ADL-toimet toiminnallisuus ja verkostotyö. Laaja-alaisella ja integroidulla toiminnalla on tarkoitus lisätä pitkäaikaisasunnottoman, päihde- ja mielenterveyden häiriöistä kärsivän ihmisen mahdollisuuksia saada oma asunto.

In this development project, methods were sought to support people with sub-stance use disorder and co-occurring severe mental illness in the context of resi-dential housing. The purpose of this project was to develop the dormitory of Lah-den A-klinikkatoimi in a consumer-driven way, so that the work would better respond to the needs of clients and the aims of the Housing program of the state. This development project was made as functional research. The researcher, the head nurses and the management team participated in the planning stage and the researcher, the head of unit of Pitkämäki rehabilitation centre and the employees in housing services participated in the implementation stage. In the empirical section, five clients of housing services and three employees of Pitkämäki rehabilitation centre were interviewed. The first target group criteria was a) support housing through dormitory housing b) support housing for ½-3 years c) normal life. The intoxicating substance of all the interviewed clients was alcohol. Two clients had dual disorder. The second target group criteria were a) knowledge of the supportive work in housing b) knowledge in substance abuse, mental health or mental retardation c) potential/relevant continuing education. The interview was made as semi-structured and was analyzed with an inductive content analysis method. The aim of the interviews was to outline the areas of dormitory housing in need of development and to produce empirical and professional information for the developing of residential training.

The interviewees brought out as life control enhancing factors temperance, func-tional activity, resources and networking. As negative sides they brought out double rooms, limited nursing staff resources and low functional activity. As a result of this development project, a new content of residential housing for Lahden A-klinikkatoimi housing services was made. The solution and resource orientation, community and ACT-model were chosen as frame of references. The parts that form the new content of the residential support were substance abuse sobriety, activities of daily living, functional activity and networking. The ultimate aim of the residential training is to increase the resources of people with substance use disorder or dual disorder with long term homelessness to acquire their own apartment.