Polven koukistajalihasten ja ojentajalihasten voimasuhteen yhteys toimintakykyyn ACLrekonstruktion jälkeisessä kuntoutuksessa
Ranta, Juho; Vertio, Panu (2011)
Ranta, Juho
Vertio, Panu
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201201121259
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201201121259
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kartoittaa polven koukistajien ja ojentajien voimasuhteen vaikutusta kuntoutujan toimintakykyyn ICF-mallin mukaan ACL-rekonstruktion jälkeen eri vaiheissa kuntoutusta sekä voimien ja voimasuhteen kehittymistä kuntoutuksen edetessä. Polven koukistajien ja ojentajien voimat mitattiin isometrisenä maksimivoimana, josta pystyttiin laskemaan niiden välinen voimasuhde. Voimasuhteen vaikutusta toimintakykyyn etsittiin laskemalla korrelaatiosuhteet mitatun toimintakyvyn eri osa-alueiden kanssa. Mittaukset tehtiin yhteistyössä Helsinkiläisen yksityissairaalan kanssa.
Isometriseen voimamittaukseen käytettiin HUR-laitevalmistajan valmistamaa Leg Extension/Curl-laitetta, johon voidaan liittää voimanmittauslaitteisto. Toimintakykyä mitattiin subjektiivisesti KOOS-kyselykaavakkeella ja objektiivisesti fyysistä toimintakykyä mittaavilla testeillä.Käytössä oli SEBT-tasapainotesti sekä yhden jalan hyppytesti pituudelle sekä sivulta sivulle hyppy.
Koehenkilöt jaettiin neljään ryhmään ACL-rekonstruktiosta kuluneen ajan perusteella ja jokaisesta testiryhmästä muodostettiin omat viitearvot, joita vertailtiin keskenään. Tutkimuksen tuloksien mukaan koehenkilöiden polven koukistajien ja ojentajien voimasuhde on kuntoutuksen alussa kaikista huonoimmillaan ja paranee kuntoutuksen edetessä siten, että vuoden kuluttua ACL-rekonstruktiosta polven koukistajien ja ojentajien voimat sekä niiden välinen voimasuhde on lähes samalla tasolla toiseen alaraajaan verrattuna.
Tutkimustuloksia analysoitaessa kävi ilmi myös, että pelkän voimasuhteen käyttäminen kuntoutuksen edistymisen mittarina voi antaa harhaan johtavia tuloksia. Operoidulla ja eioperoidulla alaraajalla saattaa olla sama voimasuhde polven koukistajien ja ojentajien välillä, mutta voimaeroja tarkasteltaessa ero voi olla hyvinkin suuri. Kuudentoista viikon kohdalla operaatiosta koehenkilöiden polven koukistajien ja ojentajien voimasuhteet olivat operoidun ja ei-operoidun raajan välillä 95% samat, eli erotusta oli vain 5%, mutta polven koukistajien voimien välillä puolien välinen voimaero oli 25%.
Tutkittaessa polven koukistajien ja ojentajien voimasuhteen korrelaatiota toimintakykyyn kävi ilmi, että voimakkain korrelaatiosuhde löytyy päivittäisten toimintojen sekä liikunnan ja vapaa-ajan kanssa.
Tutkimuksen pohjalta voidaan todeta polven koukistajien ja ojentajien voimien sekä voimasuhteen palautuvan lähes operaatiota edeltäneelle tasolle vuoden kuluttua ACLrekonstruktiosta. Kuntoutuksen aikana lihasten voimiin sekä voimasuhteeseen tulisi molempiin kiinnittää huomiota, koska vain toista muuttujaa seuraamalla voi saada virheellisen kuvan toimintakyvystä. Polven koukistajien ja ojentajien voimasuhteella näyttäisi olevan korrelaatiosuhde elämänlaadun kanssa, joten sen käyttäminen kuntoutuksen onnistumisen mittarina on perusteltua.
Isometriseen voimamittaukseen käytettiin HUR-laitevalmistajan valmistamaa Leg Extension/Curl-laitetta, johon voidaan liittää voimanmittauslaitteisto. Toimintakykyä mitattiin subjektiivisesti KOOS-kyselykaavakkeella ja objektiivisesti fyysistä toimintakykyä mittaavilla testeillä.Käytössä oli SEBT-tasapainotesti sekä yhden jalan hyppytesti pituudelle sekä sivulta sivulle hyppy.
Koehenkilöt jaettiin neljään ryhmään ACL-rekonstruktiosta kuluneen ajan perusteella ja jokaisesta testiryhmästä muodostettiin omat viitearvot, joita vertailtiin keskenään. Tutkimuksen tuloksien mukaan koehenkilöiden polven koukistajien ja ojentajien voimasuhde on kuntoutuksen alussa kaikista huonoimmillaan ja paranee kuntoutuksen edetessä siten, että vuoden kuluttua ACL-rekonstruktiosta polven koukistajien ja ojentajien voimat sekä niiden välinen voimasuhde on lähes samalla tasolla toiseen alaraajaan verrattuna.
Tutkimustuloksia analysoitaessa kävi ilmi myös, että pelkän voimasuhteen käyttäminen kuntoutuksen edistymisen mittarina voi antaa harhaan johtavia tuloksia. Operoidulla ja eioperoidulla alaraajalla saattaa olla sama voimasuhde polven koukistajien ja ojentajien välillä, mutta voimaeroja tarkasteltaessa ero voi olla hyvinkin suuri. Kuudentoista viikon kohdalla operaatiosta koehenkilöiden polven koukistajien ja ojentajien voimasuhteet olivat operoidun ja ei-operoidun raajan välillä 95% samat, eli erotusta oli vain 5%, mutta polven koukistajien voimien välillä puolien välinen voimaero oli 25%.
Tutkittaessa polven koukistajien ja ojentajien voimasuhteen korrelaatiota toimintakykyyn kävi ilmi, että voimakkain korrelaatiosuhde löytyy päivittäisten toimintojen sekä liikunnan ja vapaa-ajan kanssa.
Tutkimuksen pohjalta voidaan todeta polven koukistajien ja ojentajien voimien sekä voimasuhteen palautuvan lähes operaatiota edeltäneelle tasolle vuoden kuluttua ACLrekonstruktiosta. Kuntoutuksen aikana lihasten voimiin sekä voimasuhteeseen tulisi molempiin kiinnittää huomiota, koska vain toista muuttujaa seuraamalla voi saada virheellisen kuvan toimintakyvystä. Polven koukistajien ja ojentajien voimasuhteella näyttäisi olevan korrelaatiosuhde elämänlaadun kanssa, joten sen käyttäminen kuntoutuksen onnistumisen mittarina on perusteltua.