Namibialaisten hoitajien tiedot HIV:n tarttumisesta ja tartunnan ehkäisemisestä - ja tunteet potilaiden hoidossa
Hakkarainen, Saara; Rajala, Lotta; Sulkava, Maija (2012)
Hakkarainen, Saara
Rajala, Lotta
Sulkava, Maija
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201201131310
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201201131310
Tiivistelmä
Namibiassa HIV-positiivisten määrä on maailman korkeimpia suhteutettuna väkilukuun.Keväällä 2011 suoritimme työharjoittelun Namibian pääkaupungin Windhoekin kunnallisessa sairaalassa. Suuri HIV–positiivisten potilaiden määrä näkyi sairaalan arjessa monella tapaa. Opinnäytetyömme tarkoitus onkin selvittää namibialaisten hoitajien tietoutta HIV:n tarttumisesta ja tartunnan ehkäisystä. Halusimme myös selvittää millaisia tunteita HIV–positiivisen potilaan hoitaminen hoitajissa herättää. Työn teoriapohjana on käytetty suomenkielistä ja englanninkielistä kirjallisuutta, Internet-lähteitä sekä alan tutkimuksia.
Suoritimme opinnäytetyömme soveltaen etnografista tutkimusta. Käytimme aineistonkeruumenetelmänä osallistuvaa havainnointia ja kyselylomaketta. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella, joka sisälsi 21 monivalintakysymystä ja 4 avointa kysymystä. Kysely suoritettiin ehdottoman luottamuksellisesti ja siihen vastattiin anonyymisti. Aineisto analysoitiin PASW Statistics -ohjelmalla.
Opinnäytetyömme tuloksista ilmeni, että kunnallisen sairaalan hoitajilla on hyvä tietous HIV-infektiosta. Hoitajat tiesivät pääsääntöisesti kuinka HIV-infektio tarttuu ja kuinka tartuntaa voidaan ehkäistä. Heillä oli myös tietoa kuinka suojautua HIV-tartunnalta. HIV-positiivisten potilaiden hoitaminen herätti hoitajissa sekä sääliä että empatiaa potilaita kohtaan, mutta myös pelkoa tartunnan saamisesta. Merkittävä tulos vastauksissa oli hoitajien esiintuoma tarve kohdella kaikkia potilaita tasa-arvoisesti. Tämä näkyi käytännössä myös hoitajien päivittäisessä työskentelyssä.
Tutkimus tehtiin hyvin pienelle osalle Namibialaisista hoitajista, joten työmme tuloksia ei voi yleistää. Tutkimus tarjoaa kuitenkin suuntaa antavaa tietoa kunnallisen Katuturan sairaalan äitiyshuollon hoitajien HIV–tietoudesta. Kyselylomakkeiden vastausten ja tekemiemme havaintojen välillä ilmeni ristiriitaa. Hoitajien HIV-tietous ei juuri näkynyt käytännön hoitotyössä ja potilaiden kohtaamisessa. Mielenkiintoista olisikin jatkossa lukea tutkimus,jossa tutkittaisiin asenteiden ja opittujen käytänteiden vaikutusta työtapoihin.
Suoritimme opinnäytetyömme soveltaen etnografista tutkimusta. Käytimme aineistonkeruumenetelmänä osallistuvaa havainnointia ja kyselylomaketta. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella, joka sisälsi 21 monivalintakysymystä ja 4 avointa kysymystä. Kysely suoritettiin ehdottoman luottamuksellisesti ja siihen vastattiin anonyymisti. Aineisto analysoitiin PASW Statistics -ohjelmalla.
Opinnäytetyömme tuloksista ilmeni, että kunnallisen sairaalan hoitajilla on hyvä tietous HIV-infektiosta. Hoitajat tiesivät pääsääntöisesti kuinka HIV-infektio tarttuu ja kuinka tartuntaa voidaan ehkäistä. Heillä oli myös tietoa kuinka suojautua HIV-tartunnalta. HIV-positiivisten potilaiden hoitaminen herätti hoitajissa sekä sääliä että empatiaa potilaita kohtaan, mutta myös pelkoa tartunnan saamisesta. Merkittävä tulos vastauksissa oli hoitajien esiintuoma tarve kohdella kaikkia potilaita tasa-arvoisesti. Tämä näkyi käytännössä myös hoitajien päivittäisessä työskentelyssä.
Tutkimus tehtiin hyvin pienelle osalle Namibialaisista hoitajista, joten työmme tuloksia ei voi yleistää. Tutkimus tarjoaa kuitenkin suuntaa antavaa tietoa kunnallisen Katuturan sairaalan äitiyshuollon hoitajien HIV–tietoudesta. Kyselylomakkeiden vastausten ja tekemiemme havaintojen välillä ilmeni ristiriitaa. Hoitajien HIV-tietous ei juuri näkynyt käytännön hoitotyössä ja potilaiden kohtaamisessa. Mielenkiintoista olisikin jatkossa lukea tutkimus,jossa tutkittaisiin asenteiden ja opittujen käytänteiden vaikutusta työtapoihin.