Työehtosopimuksen ja vuosilomalain tulkinta epätyypillisissä työsuhteissa
Pulkkinen, Veronika (2009)
Pulkkinen, Veronika
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200906093812
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200906093812
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä käsitellään työehtosopimuksen ja vuosilomalain tulkinnan ongelmia epätyypillisissä työsuhteissa. Teoriaosuudessa tutustutaan yleisesti palkkahallinnon säädöksiin, työmarkkinoiden sopimusjärjestelmään, työehtosopimuksen tulkintaan sekä vuosilomalakiin. Case–osuudessa käydään läpi kahden viestinnän alan työehtosopimuksen, kirjatyöntekijöiden sekä toimituksellisen henkilöstön, määräyksiä vuosiloman osalta. Lisäksi case–osuudessa etsitään yleisesti vastauksia kysymyksiin vuosiloman kertymisestä ja vuosilomapalkan määräytymisestä tuntipalkkaisilla työntekijöillä.
Kvalitatiivisen tutkimuksen kohteena ovat olleet valmiit aineistot. Yleisen palkanlaskentaan ja työehtosopimuksiin liittyvän kirjallisuuden lisäksi keskeisinä lähteinä ovat toimineet vuosilomalaista kirjoitetut opaskirjat, Vuosilomakomitea 2001:n mietintö, hallituksen esitys Eduskunnalle uudeksi vuosilomalaiksi sekä käsitellyt työehtosopimukset.
Lakien ja työehtosopimusten tulkinnan epäselvyyksien selvittämiseen on periaatteessa olemassa keinot, mutta käytännössä suurin osa tulkinnasta toteutetaan työpaikoilla kirjavin lopputuloksin. Tulkinta on usein haastavaa etenkin epätyypillisiä työsuhteita koskien, koska määräyksiä laadittaessa saatetaan olla ajateltu vain säännöllistä kokoaikatyötä tekeviä työntekijöitä. Vuonna 2005 voimaan tulleessa uudessa vuosilomalaissa on yritetty huomioida myös epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevät työntekijät. Osittain tässä on onnistuttu ja lakiin on saatu tehtyä parannuksia aikaisempaan lakiin verrattuna. Yhtenäisestä vuosilomapalkan laskentamallista ei kuitenkaan komiteassa päästy yksimielisyyteen, joten nykyisenkin vuosilomalain määräykset tuottavat edelleen sattumanvaraisia lopputuloksia ja asettavat saman tuntimäärän työskentelevät työntekijät keskenään eri asemaan.
Palkanlaskijan työssä muotoutunut käsitys siitä, että kaikkiin kysymyksiin ei ole mahdollista saada varmoja ja täsmällisiä vastauksia, osoittautui oikeaksi. Vuosilomalain uudistuksen valmisteluun osallistuneille asiantuntijoille esitetyt kysymyksetkin jäivät vaille varmoja vastauksia, joten niitä ei ole hyödynnetty tässä opinnäytetyössä. Etenkin vuosilomalakia tarkemmin tutkiessa selväksi tuli ainoastaan se, että laki on epäselvä. Toisaalta yksittäisen palkanlaskijan kannalta saattaa olla huojentavaa kuulla, että lain yksiselitteinen tulkinta ei ole mahdollista asiantuntijoillekaan.
Kvalitatiivisen tutkimuksen kohteena ovat olleet valmiit aineistot. Yleisen palkanlaskentaan ja työehtosopimuksiin liittyvän kirjallisuuden lisäksi keskeisinä lähteinä ovat toimineet vuosilomalaista kirjoitetut opaskirjat, Vuosilomakomitea 2001:n mietintö, hallituksen esitys Eduskunnalle uudeksi vuosilomalaiksi sekä käsitellyt työehtosopimukset.
Lakien ja työehtosopimusten tulkinnan epäselvyyksien selvittämiseen on periaatteessa olemassa keinot, mutta käytännössä suurin osa tulkinnasta toteutetaan työpaikoilla kirjavin lopputuloksin. Tulkinta on usein haastavaa etenkin epätyypillisiä työsuhteita koskien, koska määräyksiä laadittaessa saatetaan olla ajateltu vain säännöllistä kokoaikatyötä tekeviä työntekijöitä. Vuonna 2005 voimaan tulleessa uudessa vuosilomalaissa on yritetty huomioida myös epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevät työntekijät. Osittain tässä on onnistuttu ja lakiin on saatu tehtyä parannuksia aikaisempaan lakiin verrattuna. Yhtenäisestä vuosilomapalkan laskentamallista ei kuitenkaan komiteassa päästy yksimielisyyteen, joten nykyisenkin vuosilomalain määräykset tuottavat edelleen sattumanvaraisia lopputuloksia ja asettavat saman tuntimäärän työskentelevät työntekijät keskenään eri asemaan.
Palkanlaskijan työssä muotoutunut käsitys siitä, että kaikkiin kysymyksiin ei ole mahdollista saada varmoja ja täsmällisiä vastauksia, osoittautui oikeaksi. Vuosilomalain uudistuksen valmisteluun osallistuneille asiantuntijoille esitetyt kysymyksetkin jäivät vaille varmoja vastauksia, joten niitä ei ole hyödynnetty tässä opinnäytetyössä. Etenkin vuosilomalakia tarkemmin tutkiessa selväksi tuli ainoastaan se, että laki on epäselvä. Toisaalta yksittäisen palkanlaskijan kannalta saattaa olla huojentavaa kuulla, että lain yksiselitteinen tulkinta ei ole mahdollista asiantuntijoillekaan.