Hiehojen makuuparsipihaton rakentamisen kustannukset ja kannattavuus. Case: Lehmuston lypsykarjatila

Abstract

Suomi liittyi Euroopan Unionin jäseneksi vuonna 1995. Liittymisen myötä Suomen maatalous joutui uudenlaiseen toimintaympäristöön, jolle on tyypillistä suorat tulotuet ja alhaiset tuottajahinnat. Alhaisten tuottajahintojen takia Suomessa ei olisi ilman yhteiskunnan tukea mahdollista tuottaa keskeisiä maataloustuotteita. Myös kaikissa muissa EU-maissa maataloutta tuetaan budjettivaroin.

Suomen maatalouden ja maaseudun tukijärjestelmä muodostuu tulo-, rakenne- ja aluetuista. Rakennepoliittisia toimia kohdistetaan ennen muuta maatalouden tuotannollisiin investointeihin ja ympäristöinvestointeihin, nuorten viljelijöiden tilanpidon aloittamiseen, maataloudesta luopumiseen ja näihin liittyvään suunnitteluun. Näillä toimilla pyritään parantamaan muun muassa maatalouden rakennetta ja kilpailukykyä.

Maaseutupolitiikan ohjelmakaudella 2000 – 2006 investointitukea myönnettiin muun muassa maatiloilla tehtäviin investointeihin. Navettainvestointiin myönnettävän nuoren viljelijän avustuksen enimmäismäärä oli 45 % ja korkotuen 55 % hyväksyttävistä kustannuksista. Lisäksi navettainvestoinnille myönnettiin 10 % lisäavustus hankkeen valmistuttua. Hyväksyttävinä kustannuksina voitiin pitää Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksien ja ohjeiden (MMM-RMO) ohjekustannusten perusteella laskettua kustannusarviota.

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin vuonna 2008 Lehmuston lypsykarjatilalle rakennetun makuuparsipihaton hyväksytyn kustannusarvion ja toteutuneiden kustannusten välisiä eroja. Tutkimuksen mukaan makuuparsipihaton rakentamisen toteutunut kokonaiskustannus oli noin 1,8 kertaa suurempi kuin hyväksytty kustannusarvio. Yrittäjän mukaan pihatto rakennettiin mahdollisimman edullisesti ja siksi kustannusarviota suuremmat toteutuneet kustannukset selittyvät lähinnä sillä, etteivät hyväksytyn kustannusarvion laadinnassa käytettävät yksikköhinnat vastaa rakentamisen todellisia yksikkökustannuksia.

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös pihaton rakentamisen kannattavuutta ilman yrittäjälle maksettua investointitukea ja tuen kanssa. Pihaton rakentamisen myötä yrittäjälle muodostuu lisätuloa lehmämäärän lisäyksestä, myyntiin kasvatettavista hiehoista ja hiehojen sopimuskasvatuksesta muille maidontuottajille. Tutkimuksessa laskettiin investoinnin nettonykyarvo, joka tutkimuksen mukaan ilman investointitukea oli negatiivinen ja tuen kanssa positiivinen. Tämä tarkoittaa sitä, että ilman investointitukea pihaton rakentaminen olisi ollut kannattamatonta, mutta tuen kanssa investointia voidaan pitää kannattavana.

The costs and profitability of building free stall barn for heifers : Case: Lehmusto dairy cattle farm

Finland became a member of the European Union in 1995. After joining the EU the Finnish agriculture was faced by a new kind of operational environment which is characterized by direct income supports and low producer prices. Due to low producer prices it would not be possible to produce agricultural products in Finland without state financing. In all other EU-countries agriculture is also supported by budget financing.

The Finnish Agricultural subsidy system consists of income support and structural and regional aids. Structural policy actions are directed primarily to agricultural production investments and environmental investments, setting up of young farmers, cessation of farming activities and planning related to the before mentioned activities. These actions are aimed at improving agricultural structure and competitive edge, among other things.

During Rural Development Policy period 2000 – 2006 investment aid was granted to investments made in farms, among other things. Maximum amount of the Aid for setting up of young farmers granted for cowshed investment was 45 % of acceptable costs and the maximum amount of interest subsidy granted for cowshed investment was 55 % of acceptable costs. In addition, cowshed investment was granted 10 % additional subsidy after the project was finished. The cost estimate calculated by the guide price of building code and directions of Ministry of Agriculture and forestry was considered as acceptable costs.

This thesis deals with the subject of the differences between the accepted cost estimate and actual costs of free stall barn for heifers built in Lehmusto dairy cattle farm in 2008. According to the study, the actual total costs of building the free stall barn were about 1.8 times more than the accepted cost estimate. According to the farmer, free stall barn was built as economically as possible and the actual costs exceeding the cost estimate are explained mainly by the fact that unit prices used when making the cost estimate do not correspond to the actual unit costs of building.

This study also examines the profitability of building a free stall barn without the investment subsidy paid to the farmer and with the subsidy. Building the free stall barn leads to extra income for the farmer due to increase in the amount of cows, heifers reared to be sold and rearing heifers to other milk producers by agreement. According to the study, the investment net present value was negative without the investment subsidy and positive with the investment subsidy. This means that without the subsidy building the free stall barn would not have been profitable. However, with the subsidy the building project can be considered profitable.