Miltä koulunkäynti näyttää vanhempien näkökulmasta. Kyselytutkimus vanhemmille.

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, vanhempien mielipiteitä siitä, miten joustava perusopetus Kotkassa on vaikuttanut heidän nuorensa elämään ja koulunkäyntiin ja millaisia muutoksia vanhemmat ovat nuorissaan huomanneet koulun aikana ja koulun päättymisen jälkeen. Opinnäytetyö kuuluu Voi hyvin nuori -hankkeeseen, sen tarkoituksena on selvittää nuorten hyvinvointia suomessa.

Opinnäytetyö tehtiin kyselytutkimuksella, joka toteutettiin postikyselynä. Lomakkeita lähetettiin 70, vastauksia tuli muistutuskirjeen jälkeen 20. Vastausprosentti oli 28. Lomake sisälsi monivalintakysymyksiä sekä muutamia avoimia kysymyksiä. Kyselylomakkeen monivalintakysymykset analysoitiin SPSS - tilastointiohjelmalla ja avoimet kysymyksen induktiivisella sisällön analyysilla.

Tutkimuksen tuloksista selvisi, että suurimpia syitä Topparoikka kouluun siirtymiselle olivat luvattomat poissaolot, keskittymisvaikeudet, levottomuus sekä kiistat kotona. Mielenterveysongelmilla sekä rikoksilla ei ollut merkitystä siirtoon. Huomattiin, että tällä hetkellä Topparoikka- koulua käyvien nuorten kouluongelmien selvittely kotona oli vähentynyt, sekä nuorten motivaatio oli noussut. Myös oppimis- ja keskittymisvaikeudet olivat vähentyneet. Vanhemmat olivat hyvin kiitollisia nuorisoryhmän toiminnasta ja toivoivat tällaisia mahdollisuuksia lisää nuorille, joille on tullut seinä vastaan.

The purpose of the present Bachelor´s thesis was to study parents´ opinions of how the school of flexible basic education in Kotka has affected the lives and studying of their youngsters. What kind of changes have parents discovered in them, both when they have been studying and after the termination of school? The graduate thesis is part of the project called Voi hyvin nuori (Wellbeing among Youngsters), and its objective is to study young people´s wellbeing in Finland. In composing the thesis, a postal enquiry was used. A total of 70 questionnaires were sent out, and 20 responses were received, after a reminder. Thus, the response rate was 28 %. Our questionnaire contained multiple choice questions and some open questions. The multiple choice questions were analysed with the SPSS statistical programme and the open questions by using inductive content analysis. The findings of the study revealed that the primary reasons for being transferred to Topparoikka school were truancy, concentration problems, restlessness and quarrels at home. Mental health problems or crimes were not linked to transfers. It was noticed that youngsters, who at the moment studied at Topparoikka school more seldom discussed their school difficulties at home, and that their motivation improved up. Learning and concentration problems had also diminished. Parents were very grateful for the work of the youht group and wished for such opportunities for young people who had been up agaist to a brick wall.