Elämän syrjästä kiinni : Tutkimus- ja hankeraporteista koottuja kokemuksia nuorten yhteiskuntaan integroimisesta ja matalan kynnyksen palveluohjauksesta
Keisa, Hanna; Anttila, Hanna (2012)
Keisa, Hanna
Anttila, Hanna
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201202082009
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201202082009
Tiivistelmä
Opinnäytetyö toteutettiin osana Voi hyvin nuori! -hanketta. Vaikka suurin osa suomalaisista nuorista voi hyvin, on osalle nuorista kasautunut monia syrjäyttäviä ongelmia. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda esille hanke- ja tutkimusraporttien avulla keinoja näiden nuorten auttamiseksi ja yhteiskuntaan integroimiseksi matalan kynnyksen palveluohjauksen keinoin. Raportit on esitelty opinnäytetyössä painottaen tuloksia, tehtyjä johtopäätöksiä ja kehittämisehdotuksia.
Hankkeiden ja tutkimusten otantana oli nuoria, joilla syrjäytymisriski vaihteli opintoihin motivoitumisongelmista pitkäaikaiseen työttömyyteen ja sosiaalietuuksien varassa elämiseen. Nuorten aktivoimiseksi käytettyjen toimenpiteiden kirjo oli laaja, mutta myös toistuvuutta hankkeiden ja tutkimusten välillä ilmeni: työharjoittelu oli useimmin käytetty toimenpide, mutta tulokset sen vaikuttavuudesta olivat ristiriitaisia. Nuoria ohjattiin myös työkokeiluihin, valmennuksiin ja koulutuksiin. Oppilaitoksissa nuoria ohjattiin erityisesti nivelvaiheessa, jossa tutustumiskäynneillä, seurannalla ja tukitarpeen arvioinnilla pyrittiin ehkäisemään koulupudokkuutta.
Vakavampia syrjäytymisongelmia kohdanneiden nuorten ohjaaminen Kelan kuntoutustutkimusjakson kautta kuntoutuspalveluihin ja työkokeiluihin ei johtanut heidän kohdallaan työllistymiseen. Tuloksia saavutettiin kuitenkin elämänhallinnan ja elämänrytmin parantumisen kautta. Nuoria tuettiin myös käytännön asioissa kuten virastokäynneissä. Mukana oli lisäksi elämyspedagogista lähestymistapaa, joka toi nuorille onnistumisen kokemuksia ja näin uskoa omaan suoriutumiseen myös arjessa. Hyviä tuloksia saatiin myös esimerkiksi tanssi- ja taideterapialla ja kesätyöleireillä.
Useassa hankkeessa esille nousi tavoite rakentaa pysyviä palvelumalleja nuorten tukemiseksi. Pääsääntöisesti nuoria pystyttiinkin auttamaan, mutta kehitettävää jäi vielä niin organisaatiotasolla viranomaistahojen välisessä yhteistyössä ja toiminnan koordinoinnissa kuin nuorten motivoinnissa aktiivisiksi toimijoiksi omassa elämässään.
Hankkeiden ja tutkimusten otantana oli nuoria, joilla syrjäytymisriski vaihteli opintoihin motivoitumisongelmista pitkäaikaiseen työttömyyteen ja sosiaalietuuksien varassa elämiseen. Nuorten aktivoimiseksi käytettyjen toimenpiteiden kirjo oli laaja, mutta myös toistuvuutta hankkeiden ja tutkimusten välillä ilmeni: työharjoittelu oli useimmin käytetty toimenpide, mutta tulokset sen vaikuttavuudesta olivat ristiriitaisia. Nuoria ohjattiin myös työkokeiluihin, valmennuksiin ja koulutuksiin. Oppilaitoksissa nuoria ohjattiin erityisesti nivelvaiheessa, jossa tutustumiskäynneillä, seurannalla ja tukitarpeen arvioinnilla pyrittiin ehkäisemään koulupudokkuutta.
Vakavampia syrjäytymisongelmia kohdanneiden nuorten ohjaaminen Kelan kuntoutustutkimusjakson kautta kuntoutuspalveluihin ja työkokeiluihin ei johtanut heidän kohdallaan työllistymiseen. Tuloksia saavutettiin kuitenkin elämänhallinnan ja elämänrytmin parantumisen kautta. Nuoria tuettiin myös käytännön asioissa kuten virastokäynneissä. Mukana oli lisäksi elämyspedagogista lähestymistapaa, joka toi nuorille onnistumisen kokemuksia ja näin uskoa omaan suoriutumiseen myös arjessa. Hyviä tuloksia saatiin myös esimerkiksi tanssi- ja taideterapialla ja kesätyöleireillä.
Useassa hankkeessa esille nousi tavoite rakentaa pysyviä palvelumalleja nuorten tukemiseksi. Pääsääntöisesti nuoria pystyttiinkin auttamaan, mutta kehitettävää jäi vielä niin organisaatiotasolla viranomaistahojen välisessä yhteistyössä ja toiminnan koordinoinnissa kuin nuorten motivoinnissa aktiivisiksi toimijoiksi omassa elämässään.