Ennakkoraivaustarpeiden määrittäminen ensiharvennuskohteilla Metsähallituksen Kuhmon metsätiimissä

Abstract

Ensiharvennuskohteille tehdään ennakkoraivaus, jossa puunkorjuuta haittaava alikasvos raivataan puunkorjuukustannusten vähentämiseksi. Raivaustarve on määritetty ennakkoraivaustoimenpidekuvioiden alikasvosrunkoluvun perusteella. Alikasvoksen runkolukuun perustuva ennakkoraivausraja laskee, mitä enemmän kohteilla on peitteellisyyttä lisäävää kuusialikasvosta.

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, onko Kuhmon metsätiimin alueella suunniteltu ennakkoraivauskohteita tarpeettomasti. Tutkimuksen perusjoukko koostui 471 ennakkoraivaustoimenpidekuviosta, joiden yhteinen toteutusala on 2 055 hehtaaria.

Menetelmänä ennakkoraivauskuvioiden valinnassa on käytetty ositettua otantaa. Kuvioiden poiminta on tehty suhteellisen kiintiön perusteella, josta ennakkoraivauskuviot on valittu satunnaisotannalla. Otannalla valittu ennakkoraivausaineisto koostui 52 toimenpidekuviosta ja 769 koealasta. Kuvioille muodostettiin systemaattinen koealaverkosto, jossa koeala vastasi yhden hehtaarin pinta-alaa.

Mitatuista koealoista 26 prosentilla oli todellinen ennakkoraivaustarve. Tämän mukaan Kuhmon metsätiimissä on vuodessa noin 1500 hehtaaria ennakkoraivattavaksi suunniteltuja kohteita, joissa ei ole todellista ennakkoraivaustarvetta

Pre-clearing is done at the first thinning sites where harmful undergrowth is cleared to reduce costs of timber harvesting. Real clearing need has been defined on the basis of the number of stems in the undergrowth in the forestry compartments. The more spruce coverage there is in the undergrowth, the fewer stems there are.

The aim of the thesis was to study if there has been unnecessary planning of pre-clearing sites in the Forestry Team of Kuhmo. The research universe consisted of 471 compartments, and the combined implementation area was 2 055 hectares.

The method in the selection of compartments was stratified sampling. Compartments were collected on the basis of relative quota, from which compartments to be pre-cleared were selected by random sampling. Pre-clearing material consisted of 52 compartments and 769 test areas. A systematic test area network was formed in the compartments, and there every test area represented a one-hectare surface area.

There was a real need for pre-clearing in 26 per cent of the measured test areas. Accordingly, there are 1 500 hectares of sites planned for pre-clearing with no real need for that in the Forestry Team of Kuhmo.