Lukion oppimisympäristö ja toimintakulttuuri nuoren lukiolaisen kokemana

Abstract

Tämä opinnäytetyö kuuluu Tekesin rahoittamaan Voi hyvin nuori -hankkeeseen. Hankkeen kokonaistavoitteena nuorten aikuisten hyvinvoinnin parantuminen ja pa-hoinvoinnin vähentäminen. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Karhulan lukion 2. vuosikurssin opiskelijoiden mielipiteitä siitä, miten lukion toimintakulttuuri ja op-pimisympäristö kannustavat lukiolaista matalan kynnyksen yhteydenottoon tarvites-saan tukea koulun organisaatiolta. Toiseksi tutkittiin, millainen ilmapiiri lukiossa val-litsee. Tutkimustulosten perusteella saatiin koululle kehittämisehdotuksia, miten opiskelijoista välittämiseen ja hyvinvointiin liittyviä asioita voidaan parantaa. Aineisto kerättiin strukturoidulla kyselyllä. Kohderyhmä koostui Karhulan lukion 2- vuosikurssin opiskelijoista (n=121). Kyselyyn vastasi 89 oppilasta, joten vastauspro-sentti oli 74 %. Tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisesti Microsoft Excel - ohjelmalla prosentteina ja frekvensseinä. Tutkimustulosten mukaan suurin osa opiskelijoista koki olonsa turvalliseksi koulussa. Heillä oli ystäviä koulussa ja heistä välitettiin. Opiskelijoista lähes kaikki koki tervey-dentilansa hyväksi, vaikka heillä oli ollut niska-hartiaseudun kipuja (70 %) ja opiskelu-uupumusta (56 %). Koulupsykologin ja koulukuraattorin vastaanotolle päästiin tar-vittaessa, kun taas yli kolmannes koki kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsyn vaikeaksi. Suurin osa oppilaista oli saanut riittävästi tietoa kouluterveydenhuollon palveluista. Luokkayhteisössä viihtyivät lähes kaikki oppilaat ja työilmapiiri oli heidän mielestään myös hyvä. Suurin osa opiskelijoista oli sitä mieltä, että heidät hyväksyttiin omana itsenään koulussa. Kannustusta oppimistilanteissa sai yli puolet opiskelijoista. Suurin osa opiskelijoista sai henkilökohtaisen ajan opinto-ohjaajalle helposti ja tapaamista opinto-ohjaajan kanssa pidettiin hyödyllisenä. Sen sijaan työtapoihin tunneilla (53 %) oppilaat eivät voineet vaikuttaa läheskään aina ja kommunikointi tunneilla ei ollut avointa vuoropuhelua (59 %). Valinnaisia oppiaineita oli tarjolla riit-tävästi ja koululuokat koettiin viihtyisiksi. Tietokoneita oli oppilaiden mielestä liian vähän vapaassa käytössä ja koulusta puuttuivat säädettävät työtuolit ja pulpetit. Tällä saattoi olla merkitystä opiskelijoiden niska-hartiaseudulla esiintyviin kipuihin. Lukioyhteisöön kuulumista tukee vuorovaikutteinen ja yhteisistä asioista neuvotteleva toimintakulttuuri. Kouluterveydenhuollon palvelujen tulee olla helposti saatavilla, joka madaltaa yhteydenoton kynnystä oppilailla.

This Bachelor’s thesis is funded by Tekes as part of the “Voi hyvin nuori” -Project. The main purpose of this project is increasing the well-being of young adults. The purpose was to investigate the opinions of 2nd year students at Karhula upper second-ary school about the ways the school’s learning culture and environment encourage the students to contact the school’s organization. It was also investigated what kind of atmosphere prevailed in at Karhula upper secondary school. The results gave the school improvement proposals on how issues related to caring about the students and their well-being could be improved. The data was gathered using structured questionnaires. The target group consisted of the 2nd year students (n =121) of Karhula upper secondary school .89 students an-swered the enquiry, which gives giving 74 as the response percentage. The research data was analyzed statistically by using the Microsoft Excel software and the data was illustrated in percentages and frequencies. According to the results the majority of the students felt secure at school. They had friends at school and they felt safe. Almost all the students found their health good, even though they had neck and shoulder pain (70 %) and study- related tiredness (56 %). The students felt that the school psychologist and the school welfare officer were easily accessible, if needed, while over a third felt that the school nurse's office had a difficult access. More than half of the students felt that they had sufficient in-formation about the school health care services. More than half of the students felt comfortable in the class and the working atmosphere was also considered to be good. Most of the students felt that they were accepted as themselves at school. More than half of the students felt encouraged in the learning situations. The majority of the students got a personal appointment with the student counselor; and the meetings were considered useful. On the contrary more than half of the students (53%) felt they could not affect the working methods during the lessons and the communication during the lessons was not open dialogue (59 %). The students felt that optional subjects were sufficiently available and the class rooms were comfortable. The students felt that there were not enough computers with free access available to be and the school also lacked adjustable chairs and desks. This may be linked to the students' neck and shoulder pain. The operation culture of the upper secondary school assists conversational and com-municational working culture. The school health care services must be sufficiently available. This encourages the students to contact the school staff more easily.