Työttömän nuoren liikuntamotivaatio ja siihen vaikuttavat tekijät
Hesselgren, Marika (2012)
Hesselgren, Marika
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201202262521
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201202262521
Tiivistelmä
Tämä kehittämistyö oli osa Voi hyvin nuori! -hanketta. Kehittämistyön tavoitteena oli tutkimustulosten avulla selvittää Sotek-säätiön ryhmissä olevien työttömien nuorten terveyskunto ja heidän liikuntamotivaatioonsa vaikuttavat seikat sekä kehittää Sotek-säätiön ryhmien liikuntasisältöä. Tutkimusaineisto kerättiin kahdelta nuorten työttömien ryhmältä. Tutkimukseen osallistui kuusi nuorta suomenkielisestä Jobbis-ryhmästä ja viisi nuorta maahanmuuttajataustaisesta Nyt-ryhmästä. Tutkimusmenetelminä käytettiin tutustumiskäyntejä, terveyskunnon testejä ja ryhmähaastatteluita.
Nuoret eivät harrastaneet tällä hetkellä liikuntaa. He eivät myöskään olleet motivoituneita lisäämään liikunnan määräänsä. Heidän fyysinen kuntonsa oli alentunut huomattavasti. Varsinkin kestävyyskunto ja yläraajojen lihasvoimat olivat lähes kaikilla viitearvojen alimmissa luokissa. Liikkumista motivoivat ja rajoittavat tekijät ilmenivät fyysisinä, psyykkisinä ja sosiaalisina tekijöinä. Tärkeimmät liikuntaan motivoivat tekijät olivat kaverit ja liikunnan positiiviset vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin. Merkittävimmät liikuntaa rajoittavat tekijät olivat huonot julkiset kulkuyhteydet, rahan puute, laiskuus sekä sääolosuhteet. Suomenkielisen ryhmän ja maahanmuuttaja-taustaisen ryhmän suurin ero oli aikaisempien liikuntakokemusten määrässä.
Nuorten vapaa-ajan liikunnan määrää on vaikea lisätä, jos heillä itsellään ei ole siihen motivaatiota. Vahvistamalla liikkumista motivoivia tekijöitä ja vastaavasti vähentämällä rajoittavia tekijöitä on mahdollista saada nuoret liikkumaan enemmän. Sotek-säätiön ryhmien liikuntasisältöä pystyttäisiin lisäämään esimerkiksi taukoliikunnan ja valmiiden liikuntaohjelmien avulla.
Nuoret eivät harrastaneet tällä hetkellä liikuntaa. He eivät myöskään olleet motivoituneita lisäämään liikunnan määräänsä. Heidän fyysinen kuntonsa oli alentunut huomattavasti. Varsinkin kestävyyskunto ja yläraajojen lihasvoimat olivat lähes kaikilla viitearvojen alimmissa luokissa. Liikkumista motivoivat ja rajoittavat tekijät ilmenivät fyysisinä, psyykkisinä ja sosiaalisina tekijöinä. Tärkeimmät liikuntaan motivoivat tekijät olivat kaverit ja liikunnan positiiviset vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin. Merkittävimmät liikuntaa rajoittavat tekijät olivat huonot julkiset kulkuyhteydet, rahan puute, laiskuus sekä sääolosuhteet. Suomenkielisen ryhmän ja maahanmuuttaja-taustaisen ryhmän suurin ero oli aikaisempien liikuntakokemusten määrässä.
Nuorten vapaa-ajan liikunnan määrää on vaikea lisätä, jos heillä itsellään ei ole siihen motivaatiota. Vahvistamalla liikkumista motivoivia tekijöitä ja vastaavasti vähentämällä rajoittavia tekijöitä on mahdollista saada nuoret liikkumaan enemmän. Sotek-säätiön ryhmien liikuntasisältöä pystyttäisiin lisäämään esimerkiksi taukoliikunnan ja valmiiden liikuntaohjelmien avulla.