Sairaanhoitajaopiskelijoiden ammattitaitoa edistävän harjoittelun ohjausprosessi kirurgisella gastroenterologian osastolla
Heino, Karoliina; Vasse, Miia (2012)
Heino, Karoliina
Vasse, Miia
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
Creative Commons Attribution-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201202242494
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201202242494
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sairaanhoitajaopiskelijoiden ammattitaitoa edistävän harjoittelun ohjausprosessi kirurgisella gastroenterologian osastolla. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että tuotetun tiedon avulla voidaan kehittää osaston opiskelijaohjausta. Opinnäytetyön tutkimuskysymykset olivat mitkä ovat alkuvaiheen sairaanhoitajaopiskelijoiden ammattitaitoa edistävän harjoittelun viikkojen 1 - 2, 3 - 4, 5 - 6 tavoitteet, sisällöt, ohjaus- ja arviointimenetelmät. Tämä opinnäytetyö toteutettiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) ja Laurea-ammattikorkeakoulun Laurea Otaniemen yksikön yhteiseen Kolmiosairaala-hankkeeseen.
Opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Opinnäytetyön aineistonkeruu tehtiin puolistrukturoituna ryhmähaastatteluna, jossa haastateltiin kahta kirurgisella gastroenterologian osastolla työskentelevää hoitajaa. Aineistonanalyysi tehtiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Analyysin pohjalta kuvattiin sairaanhoitajaopiskelijan ammattitaitoa edistävän harjoittelun ohjausprosessi kirurgisella gastroenterologian osastolla. Ohjausprosessi jaettiin kolmeen osaan; alkuvaiheeseen eli 1 - 2 viikkoihin, keskivaiheeseen eli 3 - 4 viikkoihin sekä loppuvaiheeseen eli 5 - 6 viikkoihin. Ohjausprosessissa kuvataan sairaanhoitajaopiskelijoiden tavoitteet, sisällöt sekä ohjaus- ja arviointimenetelmät ammattitaitoa edistävän harjoittelun aikana. Lisäksi ohjausprosessissa kuvataan ennen ammattitaitoa edistävää harjoittelua tapahtuva valmistautuminen sairaanhoitajaopiskelijan tuloon. Ohjausprosessissa kuvataan myös ammat-titaitoa edistävän harjoittelun lopussa tapahtuvat toiminnot.
Opinnäytetyön tuloksissa korostui opiskelijaohjauksen suunnitelmallisuus, tavoitteellisuus sekä palautteen anto. Saavuttaakseen ammattitaitoa edistävän harjoittelun tavoitteet, tulee sairaanhoitajaopiskelijan ottaa myös vastuuta omasta oppimisestaan ja hakeutua erilaisiin oppimistilanteisiin.
Hus:ssa on käytössä CLES-mittari, joka on Saarikosken (2002) luoma Clinical Learning Envi-ronment and Supervision evaluation scale. Jatkotutkimusehdotuksena olisi se, että CLES mittarin avulla voitaisiin tutkia, onko osaston opiskelijaohjauksen tyytyväisyys ja laatu muuttunut sen jälkeen, kun ohjausprosessi on otettu käyttöön opiskelijaohjauksessa. Lisäksi voisi tutkia, kokevatko opiskelijaohjaajat ohjausprosessin helpottavaksi tekijäksi ohjauksessa ja voisivatko muut samantyyliset osastot hyödyntää ohjausprosessia opiskelijaohjauksessa.
Asiasanat: ammattitaitoa edistävä harjoittelu, ohjausprosessi, opiskelijaohjaus, sairaanhoitajakoulutus
Opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Opinnäytetyön aineistonkeruu tehtiin puolistrukturoituna ryhmähaastatteluna, jossa haastateltiin kahta kirurgisella gastroenterologian osastolla työskentelevää hoitajaa. Aineistonanalyysi tehtiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Analyysin pohjalta kuvattiin sairaanhoitajaopiskelijan ammattitaitoa edistävän harjoittelun ohjausprosessi kirurgisella gastroenterologian osastolla. Ohjausprosessi jaettiin kolmeen osaan; alkuvaiheeseen eli 1 - 2 viikkoihin, keskivaiheeseen eli 3 - 4 viikkoihin sekä loppuvaiheeseen eli 5 - 6 viikkoihin. Ohjausprosessissa kuvataan sairaanhoitajaopiskelijoiden tavoitteet, sisällöt sekä ohjaus- ja arviointimenetelmät ammattitaitoa edistävän harjoittelun aikana. Lisäksi ohjausprosessissa kuvataan ennen ammattitaitoa edistävää harjoittelua tapahtuva valmistautuminen sairaanhoitajaopiskelijan tuloon. Ohjausprosessissa kuvataan myös ammat-titaitoa edistävän harjoittelun lopussa tapahtuvat toiminnot.
Opinnäytetyön tuloksissa korostui opiskelijaohjauksen suunnitelmallisuus, tavoitteellisuus sekä palautteen anto. Saavuttaakseen ammattitaitoa edistävän harjoittelun tavoitteet, tulee sairaanhoitajaopiskelijan ottaa myös vastuuta omasta oppimisestaan ja hakeutua erilaisiin oppimistilanteisiin.
Hus:ssa on käytössä CLES-mittari, joka on Saarikosken (2002) luoma Clinical Learning Envi-ronment and Supervision evaluation scale. Jatkotutkimusehdotuksena olisi se, että CLES mittarin avulla voitaisiin tutkia, onko osaston opiskelijaohjauksen tyytyväisyys ja laatu muuttunut sen jälkeen, kun ohjausprosessi on otettu käyttöön opiskelijaohjauksessa. Lisäksi voisi tutkia, kokevatko opiskelijaohjaajat ohjausprosessin helpottavaksi tekijäksi ohjauksessa ja voisivatko muut samantyyliset osastot hyödyntää ohjausprosessia opiskelijaohjauksessa.
Asiasanat: ammattitaitoa edistävä harjoittelu, ohjausprosessi, opiskelijaohjaus, sairaanhoitajakoulutus