Kivan Koulun Kivat Kerhot : yhteistyöllä lasten hyvinvointia tukemassa
Räsänen, Hannele (2012)
Räsänen, Hannele
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201202282635
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201202282635
Tiivistelmä
Koulu on lapselle tuttu ja turvallinen paikka rakentaa minäkuvaansa ja harjoitella sosiaalisia taitoja muun muassa mielekkään kerhotoiminnan parissa. Oppilashuolto on kouluhyvinvoinnin ydin: kun lapsia ja nuoria tuetaan, pitää tavoitteena kaikilla olla lasten ja nuorten kehitysyhteisöjen vahvistaminen. Oppilailla tulee koulussa ollessaan olla mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen sekä sen kehittämisen.
Tässä koululla toteutuneessa hankkeessa (2008 - 2009) oppilaat pääsivät itse vaikuttamaan toivomalla ja ideoimalla kerhotoimintaa yhdessä koulun aikuisten kanssa. Tutkimukseni kohteena oli Länsi-Vantaalla Pähkinärinteen alakoululla vuonna 2008 alkanut ehkäisevän työn kehittämishanke (ETAM). Toimintamallin avulla pyrittiin edistämään alueen aikuisten yhteistyötä niin ammattilaisten kuin vapaaehtoistenkin kesken ja lisäämään vastuun ottamista lapsista ja nuorista. Näin luodaan alueelle turvallisuuden sekä yhteenkuuluvaisuuden tunnetta positiivisen kontrollin kautta. Hankkeen avulla pyrittiin vahvistamaan lasten sosiaalisia taitoja, lisäämään oppilaille tarjottavaa kerhotoimintaa ja luomaan toimintamalli alueen yhteistyöverkostolle. Hankkeen päätyttyä 2009 koululle muodostui uusi toimintamalli koulun kerhotoiminnasta (KKKK- Kivan Koulun Kivat Kerhot).
Opinnäytetyöni päätavoitteena oli tehdä näkyväksi lasten hyvinvointia tukeva ehkäisevän työn toimintamallin syntymistä ja vakiintumista arkeen. Tarkoituksena oli tutkia, millainen toimintamalli syntyi ja miten toteutuneet toiminnat, lasten kerhotoiminta ja yhteistyöverkosto, tukivat lasten hyvinvoinnin edistämistä.
Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksena alkaen kevät 2008 ja päättyen vuoteen 2011 kevääseen. Tutkimusaineisto koostui oppilaiden ja opettajien palautteista, kerhojen osallistujalistoista, yhteistyöverkoston kokousmuistioista ja yhteistyöverkostolle tehdyistä kyselyistä sekä omista muistiinpanoista. Tutkimuksen aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti sisällön analyysia käyttäen.
Tutkimustulosten mukaan oppilaat kokivat koulun kerhot mieleisiksi ja tärkeiksi. Heidän mielestään kerhoihin oli helppo osallistua ja he saivat uusia kavereita sekä kerhot olivat oppilaille ilmaisia. Tutkimuksen tuloksena nousi esille, että ehkäisevä työ koulussa ja alueellinen yhteistyöverkosto vaativat toteutuakseen yhteistä tavoitteen asettelua, yhteistyön koordinointia, sitoutuneisuutta ja seurantaa. Tutkimustulosten mukaan yhteistyö koettiin tärkeäksi välineeksi kehittää alueellista yhteistyötä. Verkostossa toimijat saivat mielestään tukea ja kannustusta alueellisesta yhteistyöstä. Tutkimus osoitti, että toiminnan kehittäminen, yhteistyön tekeminen niin koululla kuin alueellisessa verkostossa vaatii yhteisiä tavoitteita, sitoutuneisuutta, aikaa, paikkaa ja kaiken tämän johtamista.
Tutkimuksen perusteella voi todeta, että hankkeen tavoitteet toteutuivat, koulussa järjestettyä kerhotoimintaa kehitettiin ja alueellinen yhteistyöverkosto luotiin.
Jatkotutkimusaiheina voisi tutkia, miten kaupungille voitaisiin luoda yhteinen, lapsia tasapuolisesti huomioiva kerhotoiminnan malli. Kiinnostavaa olisi tutkia, miten osallistaa vanhempia enemmän mukaan koulun toimintakulttuuriin aidoiksi kumppaneiksi. Lasten kasvuedellytyksistä huolehtiminen koulussa tarvitsee ennaltaehkäiseviä, lapsia voimaannuttavia toimenpiteitä ja niiden edellytysten tutkimista. Mitkä ovat ne edellytykset, jotka tekevät koulunkäynnistä lapsen näkökulmasta voimaannuttavaa?
Tässä koululla toteutuneessa hankkeessa (2008 - 2009) oppilaat pääsivät itse vaikuttamaan toivomalla ja ideoimalla kerhotoimintaa yhdessä koulun aikuisten kanssa. Tutkimukseni kohteena oli Länsi-Vantaalla Pähkinärinteen alakoululla vuonna 2008 alkanut ehkäisevän työn kehittämishanke (ETAM). Toimintamallin avulla pyrittiin edistämään alueen aikuisten yhteistyötä niin ammattilaisten kuin vapaaehtoistenkin kesken ja lisäämään vastuun ottamista lapsista ja nuorista. Näin luodaan alueelle turvallisuuden sekä yhteenkuuluvaisuuden tunnetta positiivisen kontrollin kautta. Hankkeen avulla pyrittiin vahvistamaan lasten sosiaalisia taitoja, lisäämään oppilaille tarjottavaa kerhotoimintaa ja luomaan toimintamalli alueen yhteistyöverkostolle. Hankkeen päätyttyä 2009 koululle muodostui uusi toimintamalli koulun kerhotoiminnasta (KKKK- Kivan Koulun Kivat Kerhot).
Opinnäytetyöni päätavoitteena oli tehdä näkyväksi lasten hyvinvointia tukeva ehkäisevän työn toimintamallin syntymistä ja vakiintumista arkeen. Tarkoituksena oli tutkia, millainen toimintamalli syntyi ja miten toteutuneet toiminnat, lasten kerhotoiminta ja yhteistyöverkosto, tukivat lasten hyvinvoinnin edistämistä.
Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksena alkaen kevät 2008 ja päättyen vuoteen 2011 kevääseen. Tutkimusaineisto koostui oppilaiden ja opettajien palautteista, kerhojen osallistujalistoista, yhteistyöverkoston kokousmuistioista ja yhteistyöverkostolle tehdyistä kyselyistä sekä omista muistiinpanoista. Tutkimuksen aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti sisällön analyysia käyttäen.
Tutkimustulosten mukaan oppilaat kokivat koulun kerhot mieleisiksi ja tärkeiksi. Heidän mielestään kerhoihin oli helppo osallistua ja he saivat uusia kavereita sekä kerhot olivat oppilaille ilmaisia. Tutkimuksen tuloksena nousi esille, että ehkäisevä työ koulussa ja alueellinen yhteistyöverkosto vaativat toteutuakseen yhteistä tavoitteen asettelua, yhteistyön koordinointia, sitoutuneisuutta ja seurantaa. Tutkimustulosten mukaan yhteistyö koettiin tärkeäksi välineeksi kehittää alueellista yhteistyötä. Verkostossa toimijat saivat mielestään tukea ja kannustusta alueellisesta yhteistyöstä. Tutkimus osoitti, että toiminnan kehittäminen, yhteistyön tekeminen niin koululla kuin alueellisessa verkostossa vaatii yhteisiä tavoitteita, sitoutuneisuutta, aikaa, paikkaa ja kaiken tämän johtamista.
Tutkimuksen perusteella voi todeta, että hankkeen tavoitteet toteutuivat, koulussa järjestettyä kerhotoimintaa kehitettiin ja alueellinen yhteistyöverkosto luotiin.
Jatkotutkimusaiheina voisi tutkia, miten kaupungille voitaisiin luoda yhteinen, lapsia tasapuolisesti huomioiva kerhotoiminnan malli. Kiinnostavaa olisi tutkia, miten osallistaa vanhempia enemmän mukaan koulun toimintakulttuuriin aidoiksi kumppaneiksi. Lasten kasvuedellytyksistä huolehtiminen koulussa tarvitsee ennaltaehkäiseviä, lapsia voimaannuttavia toimenpiteitä ja niiden edellytysten tutkimista. Mitkä ovat ne edellytykset, jotka tekevät koulunkäynnistä lapsen näkökulmasta voimaannuttavaa?