Kansainvälisen sähköisen joukkoviestinnän uhat vuosina 2000 ja 2007 kokonaisturvallisuuden viitekehyksessä
Engblom, Susanna (2009)
Engblom, Susanna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905283412
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905283412
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää sähköiseen joukkoviestintään sekä sen toimijoihin kohdistuneita toteutuneita uhka- ja vaaratilanteita vuosina 2000 ja 2007. Uhkia tutkittiin kansainvälisellä tasolla kokonaisturvallisuuden viitekehyksessä. Tavoitteena oli myös vertailla vuosina 2000 toteutuneita uhkia vuoden 2007 uhkiin ja analysoida sähköiseen joukkoviestintään kohdistuneiden uhkien kehitystä tällä aikavälillä. Tarkoituksena oli luoda yksinkertainen perusanalyysi ja tilannekatsaus sähköiseen joukkoviestintään kohdistuneista uhista, jonka pohjalta tarkastelua voitaisiin tulevaisuudessa laajentaa. Tämän takia tähän tutkimukseen sisältyy olennaisena osana myös jatkotutkimusmahdollisuuksien ja –vaihtoehtojen analysointia.
Tutkimus toteutettiin analysoimalla uutisartikkeleita, joissa uutisoitiin erilaisista sähköiseen joukkoviestintään kohdistuneista turvallisuustilanteista. Aineistona käytettiin BBC Monitoring – uutispalvelun artikkelitietokantaa, joka sisältää uutisartikkeleita 140 maasta ja yli 3000 medialähteestä. BBC-Monitoring –uutispalvelun käyttämiä lähteitä ovat eri maiden uutiset, radio, televisio, lehdistö, uutistoimistot ja Internet-sivustot. Tutkimus toteutettiin tekemällä valitun hakustrategian perusteella hakuja artikkelitietokantaan, jonka jälkeen saaduista tuloksista poimittiin tutkimuksen kannalta relevantit artikkelit tarkempaan analyysiin.
Uutisartikkeleiden sisältö analysoitiin ja niistä poimitut sähköiseen joukkoviestintään kohdistuneet toteutuneet uhat luokiteltiin yritysturvallisuuden osa-alueiden mukaan pääluokkiin. Tämän perusteella uhat jaettiin vielä alaluokkiin pääluokkien sisällä uutisoitujen uhkien pe-rusteella. Eniten uutisia luokiteltiin henkilöturvallisuuden, rikosturvallisuuden sekä tuotannon ja toiminnan turvallisuuden pääluokkiin, joita tarkastellaan tutkimuksessa tarkemmin myös niiden sisältämien alaluokkien osalta. Vuosien 2000 ja 2007 vertailussa selkein kasvu pääluokkien välillä oli henkilöturvallisuuden sekä rikosturvallisuuden luokissa.
Uhat jakaantuivat luokkiin hyvin epätasaisesti, mikä osaltaan johtui valitusta hakustrategista. Hakustrategian mukaan tutkimuksessa käytettäviksi hakutermeiksi valittiin yleisiä turvallisuuteen liittyviä hakusanoja (security, risk) eikä sen sijaan käytetty tarkempia, yksittäisiä uhkia kuvaavia hakusanoja. Tästä johtuen tutkimuksessa on keskitytty suurimpien pääluokkien tarkasteluun ja on esitetty toimenpiteitä jatkotutkimuksiin, joilla saataisiin luotettavammin esiin myös niitä uhkia, joita tässä tutkimuksessa käytetyillä hakutermeillä ei saatu esille. Osiltaan uutisointiin ja uutisoituihin uhkiin vaikuttavat voimakkaasti myös eri maiden yleinen yhteiskunnallinen ja poliittinen tilanne, sillä monet sähköiset joukkoviestimet ovat valtion omistamia. Tämä sekä sähköisten joukkoviestimien riippuvuudet maiden poliittisiin toimijoihin vaikuttavat etenkin niissä työskentelevien journalistien turvallisuuteen sekä voimakkaasti myös sähköisten joukkoviestimien toiminnan jatkuvuuteen. Yhteiskunnallinen ja poliittinen tilanne vaikuttivat myös moniin yksityisiin joukkoviestimiin muun muassa painostuksen ja toiminnan häiriöiden merkeissä.
Tutkimus toteutettiin analysoimalla uutisartikkeleita, joissa uutisoitiin erilaisista sähköiseen joukkoviestintään kohdistuneista turvallisuustilanteista. Aineistona käytettiin BBC Monitoring – uutispalvelun artikkelitietokantaa, joka sisältää uutisartikkeleita 140 maasta ja yli 3000 medialähteestä. BBC-Monitoring –uutispalvelun käyttämiä lähteitä ovat eri maiden uutiset, radio, televisio, lehdistö, uutistoimistot ja Internet-sivustot. Tutkimus toteutettiin tekemällä valitun hakustrategian perusteella hakuja artikkelitietokantaan, jonka jälkeen saaduista tuloksista poimittiin tutkimuksen kannalta relevantit artikkelit tarkempaan analyysiin.
Uutisartikkeleiden sisältö analysoitiin ja niistä poimitut sähköiseen joukkoviestintään kohdistuneet toteutuneet uhat luokiteltiin yritysturvallisuuden osa-alueiden mukaan pääluokkiin. Tämän perusteella uhat jaettiin vielä alaluokkiin pääluokkien sisällä uutisoitujen uhkien pe-rusteella. Eniten uutisia luokiteltiin henkilöturvallisuuden, rikosturvallisuuden sekä tuotannon ja toiminnan turvallisuuden pääluokkiin, joita tarkastellaan tutkimuksessa tarkemmin myös niiden sisältämien alaluokkien osalta. Vuosien 2000 ja 2007 vertailussa selkein kasvu pääluokkien välillä oli henkilöturvallisuuden sekä rikosturvallisuuden luokissa.
Uhat jakaantuivat luokkiin hyvin epätasaisesti, mikä osaltaan johtui valitusta hakustrategista. Hakustrategian mukaan tutkimuksessa käytettäviksi hakutermeiksi valittiin yleisiä turvallisuuteen liittyviä hakusanoja (security, risk) eikä sen sijaan käytetty tarkempia, yksittäisiä uhkia kuvaavia hakusanoja. Tästä johtuen tutkimuksessa on keskitytty suurimpien pääluokkien tarkasteluun ja on esitetty toimenpiteitä jatkotutkimuksiin, joilla saataisiin luotettavammin esiin myös niitä uhkia, joita tässä tutkimuksessa käytetyillä hakutermeillä ei saatu esille. Osiltaan uutisointiin ja uutisoituihin uhkiin vaikuttavat voimakkaasti myös eri maiden yleinen yhteiskunnallinen ja poliittinen tilanne, sillä monet sähköiset joukkoviestimet ovat valtion omistamia. Tämä sekä sähköisten joukkoviestimien riippuvuudet maiden poliittisiin toimijoihin vaikuttavat etenkin niissä työskentelevien journalistien turvallisuuteen sekä voimakkaasti myös sähköisten joukkoviestimien toiminnan jatkuvuuteen. Yhteiskunnallinen ja poliittinen tilanne vaikuttivat myös moniin yksityisiin joukkoviestimiin muun muassa painostuksen ja toiminnan häiriöiden merkeissä.