Polikliinisen palovammapotilaan hoidon kehittäminen Töölön sairaalassa

Abstract

Kehittämistyön tavoitteena oli uudistaa Töölön sairaalan polikliinisen palovammapotilaan hoito vastaamaan sekä kansallisia että kansainvälisiä hyviä käytänteitä. Kehittämistyö on osa laajempaa Jorvin sairaalan palovammakeskushanketta. Tutkimustehtävinä oli selvittää Töölön sairaalan palovammapoliklinikan hoitoprosessi, sen keskeisimmät kehittämisalueet ja verrata niitä kansainvälisiin käytänteisiin.

Kehittämistyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Lähestymistapana oli toimintatutkimus, jota tehtiin tiiviissä yhteistyössä palovammapotilaita hoitavan moniammatillisen tiimin kanssa. Aineiston hankintaan käytettiin havainnointia, mallintamista, benchmarkingia, innovointia sekä keskusteluja. Useiden eri menetelmien kautta pyrittiin saamaan kuva toimintaympäristöstä ja sen kehittämistarpeista sekä ideoida uudenlaisia, palovammapotilaan hoitoa parantavia toimintoja. Teoreettinen viitekehys muodostettiin palovammapotilaiden hoidon tarpeista. Kirjallisuutta käytettiin tiedon, vertailun ja ideoiden lähteinä. Eri menetelmin saatu aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä ja aineiston päättelyssä käytettiin abduktiivista päättelyä.

Tutkimus toi esille tarpeen moniammatillisuuden laajentamisesta ja hoidon jatkuvuuden ja laadun kehittämisestä. Moniammatillista tiimiä laajennettiin niin, että nykyisten toimijoiden (plastiikkakirurgi, sairaanhoitaja, toimintaterapeutti ja fysioterapeutti) lisäksi uuteen tiimiin kuuluvat kipuhoitaja tai -lääkäri, psykiatrinen sairaanhoitaja, psykiatri, seksuaaliterapeutti, ravitsemusterapeutti, sosiaalityöntekijä ja sairaalapastori. Hoidon jatkuvuutta parantamaan potilaille suunniteltiin kotikansio, johon liitetään yksilölliset hoito-ohjeet ja eri ammattiryhmien esitteet. Kotikansion tavoitteena on viestiä jatkohoitopaikkaan palovammakeskuksen tavoitteesta hoitaa potilasta kokonaisvaltaisesti koko hoitoketjun ajan. Kotikansion ulkoasulla pyritään myös rohkaisemaan sekä potilasta että jatkohoitopaikkaa olemaan yhteydessä palovammakeskukseen, jotta hoidon tarpeisiin pystytään vastaamaan mahdollisimman varhain. Hoidon laatua kehittämään päätettiin aloittaa näyttöön perustuvien hoito-ohjeiden päivittäminen ja aktivoida potilaspalautteiden saantia.

Jatkotutkimus- ja kehittämisaiheiksi esitettiin uusien toimintojen seuraamista ja potilaiden elämänlaadun mittaamista, jotta saadaan tietoa uusien toimintojen vaikuttavuudesta ja kustannustehokkuudesta. Kehitettäväksi ehdotettiin myös perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä palovammapotilaiden hoidossa sekä palovammojen ennaltaehkäisytyötä.

The Development of the Outpatient Care in Töölö Hospital Burn Centre

The aim of this development work was to renew outpatient care in Töölö Hospital Burn Centre according to good international and national practices. This development work was part of the planning of the new national Jorvi Hospital Burn Centre. The study problems were to establish the present treatment process of the outpatient burn clinic and the major developmental needs and to compare them to the international good practices.

The development work was carried out as a qualitative study by using a functional research method. The functional research was carried out in close co-operation with the present multidisciplinary team of the burn centre. The methods in obtaining the material were observation, modelling, benchmarking, innovation and discussions. Through these different methods an overall picture of the working environment and the needs for development were found out. The theoretical frame of reference was developed from the need of the treatment of burn patients. The literature was used as the source for information, comparison and ideas. The material which was obtained with different methods was analysed with content analysis and abductive deduction.

In this study I found out the need both to extend the multidisciplinary burn team and to develop the continuity and the quality of the care. The present multidisciplinary outpatient team (plastic surgeon, nurse, occupational therapist and physiotherapist) was extended with a pain nurse or pain physician, psychiatric nurse, psychiatrist, sexual therapist, nutritionist, social worker and hospital clergyman. A special folder (HomeFolder) was planned to improve the continuity and the quality of the care. The aim of this HomeFolder is to express the object of the burn centre to be responsible for the patient throughout the whole treatment chain. The renewal of the treatment guidelines was started in order to develop the quality of the treatment and it was also decided to start the collection of patient feedback.

The follow up of these new ways to work and the measurement of the quality of life of the burn patients are needed to establish the effectiveness and cost efficiency of these new functions. Further research and development is also needed in the development of co-operation between the burn centre and community health care and also in the prevention of burn injuries in the community.