”Kehon ja mielen niinku harmoniaa” : Psykofyysisen ryhmätoiminnan vaikutus skitsofreniapotilaan kehotietoisuuteen ja kokemuksia ryhmään osallistumisesta
Etelä-Kyllönen, Jonna; Rice, Jenni (2012)
Etelä-Kyllönen, Jonna
Rice, Jenni
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201202252505
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201202252505
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää psykofyysisen ryhmätoiminnan vaikutuksia skitsofreniaa sairastavien henkilöiden kehotietoisuuteen sekä mahdollisia muita vaikutuksia, joita kuntoutujat kokevat ryhmän myötä saavuttaneensa. Tavoitteena oli ohjata Gertrud Roxendalin kehotietoisen terapian menetelmiä sisältävää ryhmätoimintaa sekä arvioida sen vaikuttavuutta. Roxendalin kehotietoisessa terapiassa pyrkimyksenä on kehontuntemuksen ja –tietoisuuden sekä kehonhallinnan ja itsetuntemuksen lisääntyminen. Työ sisältyy Laurea-ammattikorkeakoulun ja Espoon mielenterveys- ja päihdepalvelukeskus Empun yhteistyöhankkeeseen. Hankkeen tavoitteena on mielenterveys- ja päihdepalvelujen arviointi sekä kehittäminen.
Ryhmätoimintaan osallistui viisi espoolaisessa palvelutalossa asuvaa skitsofreniaa sairastavaa henkilöä. Ryhmä toteutettiin helmi-maaliskuussa 2011 yhteensä kahdeksan kertaa neljän viikon aikana. Aineistonkeruumenetelminä käytimme haastattelua ja havainnointia. Haastattelut toteutimme yksilöhaastatteluina ryhmätoiminnan päätyttyä. Havainnointivälineenä käytössä oli liiketesti, joka sisältyy Roxendalin Body Awareness Scale –mittariin. Testi suoritettiin ennen ryhmätoiminnan alkua erikseen sovittuna ajankohtana sekä viimeisen ryhmäkokoontumisen jälkeen. Haastatteluaineisto analysoitiin sisällönanalyysimenetelmää hyödyntäen. Liiketestiä analysoimme vertailemalla alku- ja loppumittausten tuloksia toisiinsa.
Haastattelutulosten perusteella voidaan todeta, että psykofyysisellä ryhmätoiminnalla oli vaikutusta tutkittavien kehotietoisuuteen. Erityisesti rentoutuminen ja sen vaikutukset korostuivat haastateltavien kokemuksissa ryhmätoiminnan vaikutuksista puhuttaessa. Osa koki saaneensa ryhmästä voimavaroja omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Ryhmän koettiin lisänneen motivoitumista harjoitteiden käyttöön myös toiminnan ulkopuolella sekä ylipäänsä liikunnan harrastamista kohtaan.
Tutkittavat olisivat olleet motivoituneita jatkamaan ryhmätoiminnassa tai osallistumaan vastaavaan ryhmään tulevaisuudessa. Myös liiketestin tuloksissa on nähtävissä rentoutumisen vaikutukset. Rentoutuminen näkyi asennon ja kehon liikkeiden laadun paranemisena. Useissa liiketestin osioissa ei ollut nähtävissä merkittäviä muutoksi alku- ja loppupisteitä verrattaessa.
Ryhmätoimintaan osallistui viisi espoolaisessa palvelutalossa asuvaa skitsofreniaa sairastavaa henkilöä. Ryhmä toteutettiin helmi-maaliskuussa 2011 yhteensä kahdeksan kertaa neljän viikon aikana. Aineistonkeruumenetelminä käytimme haastattelua ja havainnointia. Haastattelut toteutimme yksilöhaastatteluina ryhmätoiminnan päätyttyä. Havainnointivälineenä käytössä oli liiketesti, joka sisältyy Roxendalin Body Awareness Scale –mittariin. Testi suoritettiin ennen ryhmätoiminnan alkua erikseen sovittuna ajankohtana sekä viimeisen ryhmäkokoontumisen jälkeen. Haastatteluaineisto analysoitiin sisällönanalyysimenetelmää hyödyntäen. Liiketestiä analysoimme vertailemalla alku- ja loppumittausten tuloksia toisiinsa.
Haastattelutulosten perusteella voidaan todeta, että psykofyysisellä ryhmätoiminnalla oli vaikutusta tutkittavien kehotietoisuuteen. Erityisesti rentoutuminen ja sen vaikutukset korostuivat haastateltavien kokemuksissa ryhmätoiminnan vaikutuksista puhuttaessa. Osa koki saaneensa ryhmästä voimavaroja omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Ryhmän koettiin lisänneen motivoitumista harjoitteiden käyttöön myös toiminnan ulkopuolella sekä ylipäänsä liikunnan harrastamista kohtaan.
Tutkittavat olisivat olleet motivoituneita jatkamaan ryhmätoiminnassa tai osallistumaan vastaavaan ryhmään tulevaisuudessa. Myös liiketestin tuloksissa on nähtävissä rentoutumisen vaikutukset. Rentoutuminen näkyi asennon ja kehon liikkeiden laadun paranemisena. Useissa liiketestin osioissa ei ollut nähtävissä merkittäviä muutoksi alku- ja loppupisteitä verrattaessa.