NOPS –hanke 2010-2012, Nuoren työ- ja toimintakyvyn edistäminen ammattiopistoissa -ammattiopistossa opiskelevan nuoren naisen seksuaaliterveyden tukeminen
Värtö, Katri; Kytömäki, Päivi; Koskinen, Minna (2012)
Lataukset:
Värtö, Katri
Kytömäki, Päivi
Koskinen, Minna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012

Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201202232455
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201202232455
Tiivistelmä
Laurea-ammattikorkeakoulu Tiivistelmä
Hyvinkää
Sosiaali- ja terveysala
Hoitotyön koulutusohjelma
Koskinen Minna, Kytömäki Päivi ja Värtö Katri
NOPS – hanke 2010 - 2012, Nuoren työ- ja toimintakyvyn edistäminen ammattiopistoissa -
ammattiopistossa opiskelevan nuoren naisen seksuaaliterveyden tukeminen
Vuosi 2012 Sivumäärä 133
Opinnäytetyö toteutettiin osana NOPS, Nuoren työ- ja toimintakyvyn edistäminen ammatti-opistoissa 2010-2012-hanketta. NOPS- hankkeen tarkoituksena on luoda toimintamalli, jossa ammattikorkeakoulun opiskelijat lehtoreineen kytketään osaksi ammattiopistojen terveyttä edistävää työtä. Hankkeen tavoitteina on edistää opiskelijan terveellisiä elintapoja, sekä ohjata opiskelijaa turvallisen ja terveellisen työn tekemiseen.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tukea ammattiopistossa opiskelevan nuoren naisen seksuaaliterveyttä järjestämällä seksuaaliterveysohjausta. Samalla tuotettiin seksuaali-terveysohjauksen opas. Seksuaaliterveysohjaus toteutettiin Hyria ammattiopistossa Hyvinkäällä. Seksuaaliterveysohjaus pohjautui IMB-malliin (information - motivation- behavioral skills- model), jonka ovat kehittäneet Fisher ja Fisher (2003), sekä tietoon seksuaaliterveydestä ja ryhmäohjauksesta. Seksuaaliterveysohjaukseen osallistui osa vuonna 2010 lähihoitajaopinnot aloittaneiden ryhmästä, johon kuului 26 opiskelijaa. Kaikki ryhmän opiskelijat eivät osallistuneet seksuaaliterveysohjaukseen ja kyselyihin. Seksuaaliterveysohjaus toteutettiin kolmena päivänä ja jokaisen ohjauksen kesto oli 1,5 tuntia. Sen sisältöinä olivat seksuaalioikeudet, seksuaalinen kehitys, raskauden ehkäisy, sukupuolitaudit, seurustelu ja seksikäyttäytyminen. Menetelminä käytettiin dia-esityksiä, pari- ja ryhmätyöskentelyä, väittämäkortteja, case-työskentelyä ja keskustelua.
Seksuaaliterveysohjaus arvioitiin Ammattiopiston opiskelijan seksuaaliterveysosaaminen – kyselylomakkeella ennen ja jälkeen ohjauksen. Kyselyssä kartoitettiin lähihoitajaopiskelijoiden seksuaaliterveyteen liittyvää tieto- ja taito-osaamista, motivaatiota huolehtia omasta seksuaaliterveydestä sekä ohjaustuntien toimivuutta. Alkukartoituskyselyyn vastasi 17 opiskelijaa ja loppukartoituskyselyyn 14 opiskelijaa. Aineiston analysointi kuvattiin lukuina ja prosentteina. Tulosten mukaan lähihoitajaopiskelijoilla oli hyvät perustiedot seksuaaliterveydestä. Tutkimuksen luotettavuutta heikensi se, että kaikki luokan opiskelijat eivät osallistuneet seksuaaliterveysohjaukseen, eivätkä kyselyihin. Suurin osa kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli sitä mieltä, että heidän tietonsa, taitonsa ja motivaationsa huolehtia omasta seksuaaliterveydestään olivat lisääntyneet ohjaustuntien myötä. Ohjaustuntien sisällöt koettiin yleisesti merkityksellisiksi, ja niiden koettiin toimivan kannusteena seksuaaliterveydestä huolehtimiseen. Seksuaaliterveysohjaus sai nuoret pohtimaan omaa toimintaansa. Erityisesti seurusteluasioiden käsittely koettiin mielenkiintoiseksi. Käsitellyt asiat olivat käyttökelpoisia opiskelijoiden omassa elämässä ja tärkeitä lähihoitajan ammattitaidolle. Ohjaajat koettiin uskottaviksi ja he hallitsivat ryhmätilanteet.
Kehittämisehdotuksena voidaan esittää, että kyselytutkimuksen tieto-osuuksien väittämiä on jatkossa tarkennettava. Seksuaaliterveysohjauksen opasta tulee jatkokehittää. Lähihoitajaopiskelijoilla oli ikänsä ja ammatinvalintansa puolesta hyvät perustiedot seksuaaliterveydestä. Opiskelijat pitivät seksuaaliterveysohjausta kuitenkin tarpeellisena, joten sitä on jatkossakin syytä heille järjestää. Opas on hyödynnettävissä laajemminkin seksuaaliterveysohjaukseen.
Hyvinkää
Sosiaali- ja terveysala
Hoitotyön koulutusohjelma
Koskinen Minna, Kytömäki Päivi ja Värtö Katri
NOPS – hanke 2010 - 2012, Nuoren työ- ja toimintakyvyn edistäminen ammattiopistoissa -
ammattiopistossa opiskelevan nuoren naisen seksuaaliterveyden tukeminen
Vuosi 2012 Sivumäärä 133
Opinnäytetyö toteutettiin osana NOPS, Nuoren työ- ja toimintakyvyn edistäminen ammatti-opistoissa 2010-2012-hanketta. NOPS- hankkeen tarkoituksena on luoda toimintamalli, jossa ammattikorkeakoulun opiskelijat lehtoreineen kytketään osaksi ammattiopistojen terveyttä edistävää työtä. Hankkeen tavoitteina on edistää opiskelijan terveellisiä elintapoja, sekä ohjata opiskelijaa turvallisen ja terveellisen työn tekemiseen.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tukea ammattiopistossa opiskelevan nuoren naisen seksuaaliterveyttä järjestämällä seksuaaliterveysohjausta. Samalla tuotettiin seksuaali-terveysohjauksen opas. Seksuaaliterveysohjaus toteutettiin Hyria ammattiopistossa Hyvinkäällä. Seksuaaliterveysohjaus pohjautui IMB-malliin (information - motivation- behavioral skills- model), jonka ovat kehittäneet Fisher ja Fisher (2003), sekä tietoon seksuaaliterveydestä ja ryhmäohjauksesta. Seksuaaliterveysohjaukseen osallistui osa vuonna 2010 lähihoitajaopinnot aloittaneiden ryhmästä, johon kuului 26 opiskelijaa. Kaikki ryhmän opiskelijat eivät osallistuneet seksuaaliterveysohjaukseen ja kyselyihin. Seksuaaliterveysohjaus toteutettiin kolmena päivänä ja jokaisen ohjauksen kesto oli 1,5 tuntia. Sen sisältöinä olivat seksuaalioikeudet, seksuaalinen kehitys, raskauden ehkäisy, sukupuolitaudit, seurustelu ja seksikäyttäytyminen. Menetelminä käytettiin dia-esityksiä, pari- ja ryhmätyöskentelyä, väittämäkortteja, case-työskentelyä ja keskustelua.
Seksuaaliterveysohjaus arvioitiin Ammattiopiston opiskelijan seksuaaliterveysosaaminen – kyselylomakkeella ennen ja jälkeen ohjauksen. Kyselyssä kartoitettiin lähihoitajaopiskelijoiden seksuaaliterveyteen liittyvää tieto- ja taito-osaamista, motivaatiota huolehtia omasta seksuaaliterveydestä sekä ohjaustuntien toimivuutta. Alkukartoituskyselyyn vastasi 17 opiskelijaa ja loppukartoituskyselyyn 14 opiskelijaa. Aineiston analysointi kuvattiin lukuina ja prosentteina. Tulosten mukaan lähihoitajaopiskelijoilla oli hyvät perustiedot seksuaaliterveydestä. Tutkimuksen luotettavuutta heikensi se, että kaikki luokan opiskelijat eivät osallistuneet seksuaaliterveysohjaukseen, eivätkä kyselyihin. Suurin osa kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli sitä mieltä, että heidän tietonsa, taitonsa ja motivaationsa huolehtia omasta seksuaaliterveydestään olivat lisääntyneet ohjaustuntien myötä. Ohjaustuntien sisällöt koettiin yleisesti merkityksellisiksi, ja niiden koettiin toimivan kannusteena seksuaaliterveydestä huolehtimiseen. Seksuaaliterveysohjaus sai nuoret pohtimaan omaa toimintaansa. Erityisesti seurusteluasioiden käsittely koettiin mielenkiintoiseksi. Käsitellyt asiat olivat käyttökelpoisia opiskelijoiden omassa elämässä ja tärkeitä lähihoitajan ammattitaidolle. Ohjaajat koettiin uskottaviksi ja he hallitsivat ryhmätilanteet.
Kehittämisehdotuksena voidaan esittää, että kyselytutkimuksen tieto-osuuksien väittämiä on jatkossa tarkennettava. Seksuaaliterveysohjauksen opasta tulee jatkokehittää. Lähihoitajaopiskelijoilla oli ikänsä ja ammatinvalintansa puolesta hyvät perustiedot seksuaaliterveydestä. Opiskelijat pitivät seksuaaliterveysohjausta kuitenkin tarpeellisena, joten sitä on jatkossakin syytä heille järjestää. Opas on hyödynnettävissä laajemminkin seksuaaliterveysohjaukseen.
