Lähiruoka - käsiteanalyysi Walkerin ja Avantin mukaan
Solovieva, Lina (2012)
Solovieva, Lina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203062864
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203062864
Tiivistelmä
Lähiruoka on kasvava trendi elintarvikemarkkinoilla. Syynä tähän on muun muassa kuluttajien lisääntyvä tietoisuus ruoantuotannon eettisistä ja ympäristövaikutuksista. Väestön koulutus- ja tulotason kohentuessa kiinnostavat ruoan laatu, ekologisuus ja vaikutukset paikalliseen talouteen yhä enemmän. Lähiruoka käsitteenä on kuitenkin suhteellisen uusi ja vakiintumaton. Tämän tutkielman tavoitteena oli löytää lähiruoan käsitteelle toimiva määritelmä käsiteanalyysin avulla. Tutkielman tulokset on tarkoitettu SULOIN-hankkeen (Sustainable Logistics through International Networking) Laurean osaprojektin WP3: Developing distribution systems for the food industry käyttöön.
Tutkimusmenetelmänä on käytetty John Wilsonin vuonna 1963 luomaa käsiteanalyysimenetelmää, jota Walker ja Avant ovat myöhemmin muokanneet ja kehittäneet. Se on laadullinen tutkimusmenetelmä, jonka puitteissa ongelmaa lähestytään kielellisesti. Sen avulla voidaan tutkia käsitteiden eri merkityksiä ja käyttötapoja ja määritellä käsitteiden tärkeimmät ominaispiirteet. Walkerin ja Avantin käsiteanalyysi auttaa selkiyttämään käytettäviä käsitteitä niin, että ne tarkoittavat kaikille samoja asioita, eikä merkitys muutu käyttäjästä riippuen. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää mitä lähiruoka tarkoittaa toimitusketjun eri toimijoille. Tarkastelemalla lähiruoka-käsitteen eri käyttötapoja käsiteanalyysin avulla lähiruokaan liittyvistä piirteistä pyrittiin erottelemaan sellaisia ominaisuuksia, jotka olisivat yhteisiä kaikille tai useimmille käsitteen käyttötavoille ja jotka kuvaisivat lähiruoan käsitteen sisältöä parhaiten.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa tarkastellaan globaalin elintarvikejärjestelmän syntyä, rakennetta ja kehitystä. Elintarvikejärjestelmä on kokonaisuus, joka muodostuu kaikista ruoan tuotantoon ja kulutukseen liittyvistä vaiheista ja toimijoista, kuten viljelystä, jalostuksesta ja kaupasta. Teoreettisessa viitekehyksessä pohditaan myös tavanomaisen ja vaihtoehtoisten elintarvikejärjestelmien etuja ja haittoja. Lisäksi lähiruoan tämänhetkistä asemaa Suomen elintarvikemarkkinoilla käydään läpi esittelemällä lähiruoan tuottajat, kuluttajat ja jakelu-kanavat.
Tutkielman keskeisin johtopäätös on, että lähiruoalla tarkoitetaan yksinkertaisesti ruokaa, joka on tuotettu maantieteellisesti lähellä. Kuluttajat ja tuottajat ovat yhtä mieltä siitä, että lähiruoan koko matkan ”pellolta pöytään” on oltava mahdollisimman lyhyt, mutta mitään tiettyä kilometrimäärää ei ole määritelty. Kuluttajatutkimusten mukaan suurin osa kuluttajista voisi pitää lähiruokana noin sadan kilometrin säteellä tuotettua ruokaa, mutta moni on kuitenkin sitä mieltä, ettei kovin tarkkaa rajausta tarvita. Kuluttajat pitävät olennaisempana sitä, että lähiruoka on tuotettu suhteellisen lähellä, kuten oman maakunnan sisällä ja ettei toimitusketjuun kuulu turhia kuljetuksia tai välikäsiä. Lähiruokana pidetään yleensä peruselintarvikkeita, kuten tuoreita vihanneksia, lihaa tai kalaa, ja sen tärkeimpiä ominaisuuksia ovat tuoreus, turvallisuus, alkuperän jäljitettävyys sekä myönteinen vaikutus paikalliseen talouteen.
Tutkimusmenetelmänä on käytetty John Wilsonin vuonna 1963 luomaa käsiteanalyysimenetelmää, jota Walker ja Avant ovat myöhemmin muokanneet ja kehittäneet. Se on laadullinen tutkimusmenetelmä, jonka puitteissa ongelmaa lähestytään kielellisesti. Sen avulla voidaan tutkia käsitteiden eri merkityksiä ja käyttötapoja ja määritellä käsitteiden tärkeimmät ominaispiirteet. Walkerin ja Avantin käsiteanalyysi auttaa selkiyttämään käytettäviä käsitteitä niin, että ne tarkoittavat kaikille samoja asioita, eikä merkitys muutu käyttäjästä riippuen. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää mitä lähiruoka tarkoittaa toimitusketjun eri toimijoille. Tarkastelemalla lähiruoka-käsitteen eri käyttötapoja käsiteanalyysin avulla lähiruokaan liittyvistä piirteistä pyrittiin erottelemaan sellaisia ominaisuuksia, jotka olisivat yhteisiä kaikille tai useimmille käsitteen käyttötavoille ja jotka kuvaisivat lähiruoan käsitteen sisältöä parhaiten.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa tarkastellaan globaalin elintarvikejärjestelmän syntyä, rakennetta ja kehitystä. Elintarvikejärjestelmä on kokonaisuus, joka muodostuu kaikista ruoan tuotantoon ja kulutukseen liittyvistä vaiheista ja toimijoista, kuten viljelystä, jalostuksesta ja kaupasta. Teoreettisessa viitekehyksessä pohditaan myös tavanomaisen ja vaihtoehtoisten elintarvikejärjestelmien etuja ja haittoja. Lisäksi lähiruoan tämänhetkistä asemaa Suomen elintarvikemarkkinoilla käydään läpi esittelemällä lähiruoan tuottajat, kuluttajat ja jakelu-kanavat.
Tutkielman keskeisin johtopäätös on, että lähiruoalla tarkoitetaan yksinkertaisesti ruokaa, joka on tuotettu maantieteellisesti lähellä. Kuluttajat ja tuottajat ovat yhtä mieltä siitä, että lähiruoan koko matkan ”pellolta pöytään” on oltava mahdollisimman lyhyt, mutta mitään tiettyä kilometrimäärää ei ole määritelty. Kuluttajatutkimusten mukaan suurin osa kuluttajista voisi pitää lähiruokana noin sadan kilometrin säteellä tuotettua ruokaa, mutta moni on kuitenkin sitä mieltä, ettei kovin tarkkaa rajausta tarvita. Kuluttajat pitävät olennaisempana sitä, että lähiruoka on tuotettu suhteellisen lähellä, kuten oman maakunnan sisällä ja ettei toimitusketjuun kuulu turhia kuljetuksia tai välikäsiä. Lähiruokana pidetään yleensä peruselintarvikkeita, kuten tuoreita vihanneksia, lihaa tai kalaa, ja sen tärkeimpiä ominaisuuksia ovat tuoreus, turvallisuus, alkuperän jäljitettävyys sekä myönteinen vaikutus paikalliseen talouteen.