Kunnossapidon varaosien hallinta

Abstract

Työn aiheena oli tutkia ja kehittää Fazer Makeiset Oy:n Lappeenrannan tehtaan kunnossapidon materiaalien hallintaa osana meneillään olevaa kehitysprojektia. Ensisijaisina tutkimuskohteina olivat varaosanimikkeet ja niiden nimeäminen, varaston seurantamenetelmät sekä varaosien ja laitteiden kriittisyystarkastelumallin luominen.

Tutkimukseen käytettiin sekä SFS- että PSK-standardien antamia malleja. Käytössä oli myös aiheeseen liittyvää kirjallisuutta sekä julkaisuja.

Nimikkeisiin liittyvä työ tehtiin pääsääntöisesti tehtaalla varastoon ja sen toimintaan tutustuen, osallistumalla projektipalavereihin, haastattelemalla kunnossapidon henkilöstöä sekä teoria-ainestoja käyttäen. Kriittisyystarkastelumallin tekemisessä käytettiin paljon teoria-aineistoa. Aineistoa sovellettiin tehtaaseen ja sen prosesseihin sopivaksi.

Työn tuloksena saatiin nimikkeiden luontiin MS Excel-pohjainen nimikekirjasto sekä kriittisyystarkastelumalli. Työn tuloksista havaittiin alueet, joilla on parantamisen varaa. Kriittisyystarkastelu on erityisen tärkeässä osassa tulevia kehityssuunnitelmia. Tämän pohjalta varaosien hallintastrategioita voidaan muokata tehokkaammiksi. Samoin materiaalinimikkeiden yhtenäistäminen koko konsernin tasolla on ajankohtaista, esimerkiksi mahdollista varaosapoolia ajatellen. Molemmat kehityksen kohteet tulevat myös helpottamaan mahdollista siirtymistä kohti luotettavuuskeskeistä kunnossapitoa.

The purpose of this work was to study and develop Fazer Confectionery’s maintenance department’s spare part control systems as a part of an on-going development project. The primary targets were the spare part names and the nomenclature, spare part tracking, and creating an analysis template for spare part criticality.

SFS- and PSK-standards were implemented in this study as a theory base and as a provider of appropriate templates. Literature and published scientific papers were also used as a reference in this work.

The work, regarding the names and the nomenclature, was mainly conducted at the factory by getting to know the inventory and its functions, participating in meetings, interviewing the maintenance personnel and studying the theory. In making and developing the model for the criticality analysis, much theoretical material was used. The material was applied for the purpose of this particular factory and its processes.

As a result a MS Excel based library for the nomenclature process, and templates and models to evaluate criticality of processes, machines and components were created. This study also helped to pinpoint the areas where much work needs to be done. Criticality analysis, in a larger scale, would be an obvious next step. This would enable enhancements in spare part control strategies. In addition, unifying the nomenclature standards in all of the units in the company would enable the warehouse pools. Both of these improvements will also provide tools for possible future projects such as implementation of reliability centred maintenance.