Yksilöllisesti suunnitellun kestävyysvoimaharjoittelun vaikutukset hoitohenkilön kestävyysvoimaan ja lannerangan stabiliteettiin potilassiirroissa
Hämäläinen, Elina; Johansson, Heidi (2011)
Hämäläinen, Elina
Johansson, Heidi
Saimaan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120717569
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120717569
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kolmen kuukauden yksilöllisesti suun-nitellun ja ohjatun kestävyysvoimaharjoittelun vaikutuksia hoitohenkilön kestävyysvoimaan ja lannerangan stabiliteettiin potilassiiroissa. Tavoitteena oli tehdä jokaiselle tutkimushenkilölle kestävyysvoimaa ja lannerangan stabiliteettia pa-rantava henkilökohtainen ohjelma, joka perustui jokaisen yksilöllisiin fyysisiin kestävyysvoimaominaisuuksiin. Tutkimuskysymysten avulla haluttiin saada sel-ville intervention vaikutukset koehenkilöiden keskivartalon ja ala-ja yläraajojen kestävyysvoimaan sekä lannerangan stabiliteettiin. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä hoivakoti Suvanto Koti Oy:n kanssa.
Opinnäytetyö toteutettiin tosiaikaisena kvantitatiivisena pitkittäistutkimuksena, jossa alkumittaukset tehtiin tammikuussa 2011 ja loppumittaukset kolmen kuu-kauden intervention jälkeen huhtikuussa 2011. Mittaukset koostuivat Ortonin mukautetusta selän suoritustestistöstä sekä kahdesta Spinal Mouse- mukaute-tusta Matthias-mittauksesta. Kolmen kuukauden intervention aikana tutkimus-henkilöt tekivät itsenäisesti heille suunniteltua vastusharjoittelua, mitä seurattiin päiväkirjan, tapaamisten sekä puhelin- ja sähköpostiyhteydenottojen avulla. Tutkimusryhmä oli Suvanto Koti Oy:n hoitohenkilökunta (N=10). Tutkimuksen keskeytti kaksi koehenkilöä, jolloin tuloksia analysoitiin intervention loppuun suorittaneiden kesken (N=8). Tutkimuksessa ei käytetty otantaa eikä kontrolli-ryhmää tutkimusjoukon pienuuden vuoksi.
Tässä tutkimuksessa yksilöllisesti suunnitellulla ja ohjatulla kestävyysvoima¬harjoittelulla oli tilastollisesti merkitsevästi parantava vaikutus yläraajojen sekä alaraajojen kestävyysvoimaan (p<0,05). Interventiolla ei ollut tilastollisesti mer-kitsevästi parantavaa vaikutusta yläraajojen staattiseen voimaan ja selkä- ja vatsalihasten kestävyysvoimaan. Myöskään lannerangan stabiliteetti ei parantunut tilastollisesti merkitsevästi.
Pienen tutkimusjoukon vuoksi ei tuloksia voida yleistää suurempaan populaati-oon, mutta niitä voidaan pitää suuntaa antavana. Kun otetaan huomioon yksilöl-liset ominaisuudet, voidaan tehostaa harjoittelun vaikutuksia. Tätä tutkimusta voidaan hyödyntää suunniteltaessa työpaikkaterveyttä edistävää toimintaa.
Opinnäytetyö toteutettiin tosiaikaisena kvantitatiivisena pitkittäistutkimuksena, jossa alkumittaukset tehtiin tammikuussa 2011 ja loppumittaukset kolmen kuu-kauden intervention jälkeen huhtikuussa 2011. Mittaukset koostuivat Ortonin mukautetusta selän suoritustestistöstä sekä kahdesta Spinal Mouse- mukaute-tusta Matthias-mittauksesta. Kolmen kuukauden intervention aikana tutkimus-henkilöt tekivät itsenäisesti heille suunniteltua vastusharjoittelua, mitä seurattiin päiväkirjan, tapaamisten sekä puhelin- ja sähköpostiyhteydenottojen avulla. Tutkimusryhmä oli Suvanto Koti Oy:n hoitohenkilökunta (N=10). Tutkimuksen keskeytti kaksi koehenkilöä, jolloin tuloksia analysoitiin intervention loppuun suorittaneiden kesken (N=8). Tutkimuksessa ei käytetty otantaa eikä kontrolli-ryhmää tutkimusjoukon pienuuden vuoksi.
Tässä tutkimuksessa yksilöllisesti suunnitellulla ja ohjatulla kestävyysvoima¬harjoittelulla oli tilastollisesti merkitsevästi parantava vaikutus yläraajojen sekä alaraajojen kestävyysvoimaan (p<0,05). Interventiolla ei ollut tilastollisesti mer-kitsevästi parantavaa vaikutusta yläraajojen staattiseen voimaan ja selkä- ja vatsalihasten kestävyysvoimaan. Myöskään lannerangan stabiliteetti ei parantunut tilastollisesti merkitsevästi.
Pienen tutkimusjoukon vuoksi ei tuloksia voida yleistää suurempaan populaati-oon, mutta niitä voidaan pitää suuntaa antavana. Kun otetaan huomioon yksilöl-liset ominaisuudet, voidaan tehostaa harjoittelun vaikutuksia. Tätä tutkimusta voidaan hyödyntää suunniteltaessa työpaikkaterveyttä edistävää toimintaa.