Korttelisuunnitelma Pohjois-Espooseen : Kuinka "Villin Lännen" Espoosta tuli hyvinvoiva ja vauras kaupunki?
Nieminen, Henriikka (2012)
Nieminen, Henriikka
Lahden ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203153421
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203153421
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä kuvataan Espoon kehitystä maatalousyhteiskunnasta kansainväliseksi teollisuuskaupungiksi, ja havainnollistetaan kaavoitushallinnon kehitystä viimeisen vuosisadan aikana, keskittyen vuosiin 1950–1990. Työssä esitellään Espoon Kaupunkisuunnittelukeskuksen toimeksiannosta laadittu korttelisuunnitelma, joka on toteutettu Pohjois-Espooseen suunnitellun Viiskorpi-Gobbacka asemakaavan liitteeksi opinnäytetyön suunnitelmaosana.
Espoon historia alkoi Uudenmaan synnyttyä 1300-luvulla. Isojaoilla on ollut suuri vaikutus Espoon yhdyskuntarakenteeseen samoin kuin sotien jälkeisellä muutoksella yhteiskunnallisessa rakenteessa. 1963 Espoo sai kauppalan oikeudet ja liikanimen ”Villi Länsi” vastuuttoman toimintansa seurauksena. Espoosta tuli kaupunki tammikuussa 1972. Kunnan kasvu aiheutti päättäjille ongelmia talous- ja suunnittelupolitiikassa. 1980-luvulla Espoo uudisti imagoaan. Kansainvälistyminen lähti huimaan nousuun 1990-luvun puolivälissä Suomen liityttyä Euroopan Unioniin.
Sotien jälkeen rakentaminen lisääntyi kaikkialle missä maata oli tarjolla, mutta kaavoitustoiminta oli hidasta. 60-luvulla Espoosta puuttuivat kaikki kuntasuunnitteluun vaadittavat elimet, mutta yleiskaavoitusta vauhditettiin, kun taas asemakaavoitus hoidettiin konsulteilla. 70- luvulla perustettiin Kaupunkisuunnitteluvirasto. Saneeraminen oli ajankohtaista 70-luvun aikana. Ympäristön merkitys kasvoi 80-luvulla yleiskaavan laadinnan ohessa. Yleiskaavoitus päätettiin jakaa kahteen osaan ja asemakaavoituksessa siirryttiin Pohjois-Espoon alueisiin. Asemakaavoituksessa oli kaksi erillistä koulukuntaa; peruskaavoitus ja markkinahenkeä tukeva projektikaavoitus. Kaupunkisuunnittelussa ihannoitiin 50-luvulla puutarhaesikaupunkeja, 60-luvulla kompaktikaupunkia, 70-luvulla rationaalisuutta ja systemaattisuutta, 80-luvulla koko systeemi kyseenalaistettiin ja 90-luvun teemana oli kestävä kehitys.
Korttelisuunnittelulla havainnollistetaan asemakaavamääräyksiä. Espoon Teknisen- ja Ympäristötoimen alaisuudessa toimiva Kaupunkisuunnittelukeskus osallistui korttelisuunnitelman ohjaamiseen toteutuksen eri vaiheissa. Korttelisuunnitelmassa esitellään asemakaava suunnittelualueella, korttelin perustiedot ja työn tavoitteet, rakennukset sekä suunnitelman havainnekuva.
Espoon historia alkoi Uudenmaan synnyttyä 1300-luvulla. Isojaoilla on ollut suuri vaikutus Espoon yhdyskuntarakenteeseen samoin kuin sotien jälkeisellä muutoksella yhteiskunnallisessa rakenteessa. 1963 Espoo sai kauppalan oikeudet ja liikanimen ”Villi Länsi” vastuuttoman toimintansa seurauksena. Espoosta tuli kaupunki tammikuussa 1972. Kunnan kasvu aiheutti päättäjille ongelmia talous- ja suunnittelupolitiikassa. 1980-luvulla Espoo uudisti imagoaan. Kansainvälistyminen lähti huimaan nousuun 1990-luvun puolivälissä Suomen liityttyä Euroopan Unioniin.
Sotien jälkeen rakentaminen lisääntyi kaikkialle missä maata oli tarjolla, mutta kaavoitustoiminta oli hidasta. 60-luvulla Espoosta puuttuivat kaikki kuntasuunnitteluun vaadittavat elimet, mutta yleiskaavoitusta vauhditettiin, kun taas asemakaavoitus hoidettiin konsulteilla. 70- luvulla perustettiin Kaupunkisuunnitteluvirasto. Saneeraminen oli ajankohtaista 70-luvun aikana. Ympäristön merkitys kasvoi 80-luvulla yleiskaavan laadinnan ohessa. Yleiskaavoitus päätettiin jakaa kahteen osaan ja asemakaavoituksessa siirryttiin Pohjois-Espoon alueisiin. Asemakaavoituksessa oli kaksi erillistä koulukuntaa; peruskaavoitus ja markkinahenkeä tukeva projektikaavoitus. Kaupunkisuunnittelussa ihannoitiin 50-luvulla puutarhaesikaupunkeja, 60-luvulla kompaktikaupunkia, 70-luvulla rationaalisuutta ja systemaattisuutta, 80-luvulla koko systeemi kyseenalaistettiin ja 90-luvun teemana oli kestävä kehitys.
Korttelisuunnittelulla havainnollistetaan asemakaavamääräyksiä. Espoon Teknisen- ja Ympäristötoimen alaisuudessa toimiva Kaupunkisuunnittelukeskus osallistui korttelisuunnitelman ohjaamiseen toteutuksen eri vaiheissa. Korttelisuunnitelmassa esitellään asemakaava suunnittelualueella, korttelin perustiedot ja työn tavoitteet, rakennukset sekä suunnitelman havainnekuva.