Kontiolahden kunnan vesihuoltolaitoksen ja kunnan alueella toimivien vesihuolto-osuuskuntien toiminta-alueiden päivittäminen
Heiskanen, Tuulia (2012)
Heiskanen, Tuulia
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203163506
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203163506
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä käsitellään vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden hyväksymismenettelyä Kontiolahden kunnassa. Vuonna 2011 päivitettiin Kontiolahden kunnan vesihuoltolaitoksen ja viiden kunnan alueella toimivan vesihuolto-osuuskunnan toiminta-alueet. Lisäksi hyväksyttiin toiminta-alue uudelle Kunnasniemen vesihuolto-osuuskunnalle. Työn tarkoituksena on kehittää kunnan ja kuntalaisten välistä vuorovaikutteisuutta vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden päivittämisen yhteydessä.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin Kunnasniemen vesihuolto-osuuskunnan jäsenille suunnattua kyselytutkimusta, jolla kartoitettiin kuntalaisten osallistumista vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden hyväksymistä koskevaan päätöksentekoon ja pyydettiin parannusehdotuksia kuulemismenettelyyn. Lisäksi kysyttiin asukkaiden näkemyksiä viemäriverkostoon liittymisen vaikutuksista alueen vesistöjen tilaan. Kyselyyn saatiin 42 vastausta ja vastausprosentti oli 47 %.
Tutkimuksessa selvisi, että kuulutus toiminta-alueiden hyväksymisestä ei tavoita kaikkia asukkaita. Alueen vesistöjen tila on asukkaille tärkeää ja viemäriverkostoon liittyminen koetaan tärkeäksi myös ympäristön kannalta. Tutkimusalueen asukkaiden tuottama ominaiskuormitus on 185 kg fosforia ja 1 175 kg typpeä vuodessa. Höytiäiseen tästä on päätynyt vuosittain 84 kg fosforia ja 503 kg typpeä. Asutuksen jätevesien osuus kokonaiskuormituksesta on ollut fosforin osalta 34 % ja typen osalta 17 %. Höytiäiseen tulevan ravinnekuormituksen vähenemä on siis merkittävä, kun alueen kiinteistöt liitetään viemäriverkostoon ja jätevedet johdetaan Joensuuhun Kuhasalon jätevedenpuhdistamoon.
Hyväksymismenettelyä voitaisiin kehittää järjestämällä tiedotustilaisuuksia osuuskunnille sekä kouluttamalla vesihuoltohankkeiden vetäjiä tiedon välittäjiksi. Tieto leviää parhaiten kyläläisten keskuudessa asukkaalta toiselle, joten on tärkeää, että asiasta levitetään oikeaa tietoa. Kunnan edustajien tulisi myös osallistua aktiivisemmin osuuskuntien keskinäisiin kokouksiin.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin Kunnasniemen vesihuolto-osuuskunnan jäsenille suunnattua kyselytutkimusta, jolla kartoitettiin kuntalaisten osallistumista vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden hyväksymistä koskevaan päätöksentekoon ja pyydettiin parannusehdotuksia kuulemismenettelyyn. Lisäksi kysyttiin asukkaiden näkemyksiä viemäriverkostoon liittymisen vaikutuksista alueen vesistöjen tilaan. Kyselyyn saatiin 42 vastausta ja vastausprosentti oli 47 %.
Tutkimuksessa selvisi, että kuulutus toiminta-alueiden hyväksymisestä ei tavoita kaikkia asukkaita. Alueen vesistöjen tila on asukkaille tärkeää ja viemäriverkostoon liittyminen koetaan tärkeäksi myös ympäristön kannalta. Tutkimusalueen asukkaiden tuottama ominaiskuormitus on 185 kg fosforia ja 1 175 kg typpeä vuodessa. Höytiäiseen tästä on päätynyt vuosittain 84 kg fosforia ja 503 kg typpeä. Asutuksen jätevesien osuus kokonaiskuormituksesta on ollut fosforin osalta 34 % ja typen osalta 17 %. Höytiäiseen tulevan ravinnekuormituksen vähenemä on siis merkittävä, kun alueen kiinteistöt liitetään viemäriverkostoon ja jätevedet johdetaan Joensuuhun Kuhasalon jätevedenpuhdistamoon.
Hyväksymismenettelyä voitaisiin kehittää järjestämällä tiedotustilaisuuksia osuuskunnille sekä kouluttamalla vesihuoltohankkeiden vetäjiä tiedon välittäjiksi. Tieto leviää parhaiten kyläläisten keskuudessa asukkaalta toiselle, joten on tärkeää, että asiasta levitetään oikeaa tietoa. Kunnan edustajien tulisi myös osallistua aktiivisemmin osuuskuntien keskinäisiin kokouksiin.