Apteerauksen toteutuminen Etelä-Suomen Metsänomistajien liiton alueella
Vornanen, Sanna (2012)
Vornanen, Sanna
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203303934
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203303934
Tiivistelmä
Metsänhoitoyhdistykset valvovat puukaupan yhteydessä puunkorjuuta. Tarkoituksena on valvoa, että puukauppa ja puunkorjuu suoritetaan sovitusti. Korjuun valvontaan
kuuluu korjuun toteutuksen ja ympäristön suojelun seurannan lisäksi puutavaran mittauksen valvonta. Tällä hetkellä se rajoittuu mittalaitteen tarkkuuden tarkistukseen ja
käytettyjen mittojen pääpiirteittäiseen arviointiin.
Opinnäytetyössä tutkitaan hakkuuoikeussopimuksissa määritellyn katkonnan toteutumista
ja tukkisaantoa Metsänomistajien liitto Etelä-Suomen alueella vuosina 2009 - 2012. Työssä tarkastellaan puukaupan asiakirjoista metsänhakkuuoikeussopimuksia sekä korjuun jälkeen saatavia prd-muotoisia pitkiä mittalistoja. Mittalistoista johdetaan läpimitta- ja pituusjakaumat puulajeittain sekä tukkiprosentti.
Tutkimuksessa selvisi, että puunostajat enimmäkseen noudattivat hakkuuoikeussopimuksissa
määriteltyjä katkontarajoja. Kuitenkaan katkonnat eivät olleet aina metsänomistajan kannalta optimaalisia, vaan puun korjuussa oli käytetty vain tiettyä mittaluokkaa
tai lyhyiden pituusluokkien osuus oli vähäinen.
Puukaupan osapuolet haluavat puukaupasta läpinäkyvämpää. Tutkimus osoitti, että katkonnan seurannan kehittäminen toisi puukauppaan tarvittua läpinäkyvyyttä ja näin luotettavuutta puukaupan sopijaosapuolien välille.
kuuluu korjuun toteutuksen ja ympäristön suojelun seurannan lisäksi puutavaran mittauksen valvonta. Tällä hetkellä se rajoittuu mittalaitteen tarkkuuden tarkistukseen ja
käytettyjen mittojen pääpiirteittäiseen arviointiin.
Opinnäytetyössä tutkitaan hakkuuoikeussopimuksissa määritellyn katkonnan toteutumista
ja tukkisaantoa Metsänomistajien liitto Etelä-Suomen alueella vuosina 2009 - 2012. Työssä tarkastellaan puukaupan asiakirjoista metsänhakkuuoikeussopimuksia sekä korjuun jälkeen saatavia prd-muotoisia pitkiä mittalistoja. Mittalistoista johdetaan läpimitta- ja pituusjakaumat puulajeittain sekä tukkiprosentti.
Tutkimuksessa selvisi, että puunostajat enimmäkseen noudattivat hakkuuoikeussopimuksissa
määriteltyjä katkontarajoja. Kuitenkaan katkonnat eivät olleet aina metsänomistajan kannalta optimaalisia, vaan puun korjuussa oli käytetty vain tiettyä mittaluokkaa
tai lyhyiden pituusluokkien osuus oli vähäinen.
Puukaupan osapuolet haluavat puukaupasta läpinäkyvämpää. Tutkimus osoitti, että katkonnan seurannan kehittäminen toisi puukauppaan tarvittua läpinäkyvyyttä ja näin luotettavuutta puukaupan sopijaosapuolien välille.