Autopesuloiden jätevesien biologinen puhdistaminen
Valtonen, Sanni (2011)
Valtonen, Sanni
Lahden ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204024007
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204024007
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää autopesuloiden jätevesien kuormittavuutta ja biologisen jätevesipuhdistusprosessin toimivuutta. Jätevedenpuhdistus perustuu kantoaineprosessiin, jossa kantoaineeseen tarttuva biofilmi eli mikrobikasvusto puhdistaa jäteveden pesuaine- ja öljyjäämistä. Tutkimus on osa Vesiturva-hanketta, ja jätevedenpuhdistusprosessi autopesuloissa on yksi osa sitä.
Kohteena oli viisi autopesulaa, joista kolmessa jätevettä puhdistettiin biologisesti bioreaktorissa ja jonka puhdistettua vettä kierrätettiin uudestaan autonpesuun. Kaikissa puhdistamokohteissa käytettiin 90 % kierrätettyä vettä ja 10 % puhdasta vettä auton pesua kohden. Vertailukohteena oli kaksi automaattipesulaa, jotka ohjasivat jätevetensä hiekan- ja öljynerottimen kautta jätevedenpuhdistamolle, jossa pesuvesi puhdistetaan normaalisti muun yhdyskuntajäteveden mukana.
Analyysit tehtiin tai teetettiin autojen liassa ja pesuaineissa olevista jätevedenpuhdistamoja tai vesistöä kuormittavista haitallisista aineista kuten typpi (NTOT), fosfori (PTOT), kiintoaines, metallit, pH, sähkönjohtavuus, diftalaatin (DEHP), kemiallinen (COD) ja biologinen hapenkulutus (BOD7) sekä anioniset, kationiset ja ionittomat tensidit. Vertailun vuoksi teetettiin myös yksi näyte-erä ulkopuolisella laboratoriolla. Näyteittä otettiin prosessien alku- ja käynnistysvaiheessa noin muutaman viikon välein. Yhteisenä tekijänä kaikilla autopesuloilla oli samat autonpesu- ja vahaustuotteet.
Tutkimuksen aikana ilmeni lukuisia vikatilanteita, sillä puhdistamot olivat juuri käynnistetty ja teknisia ongelmia olivat esimerkiksi rikkoutuneet puhaltimet ja flolaatiolaite. Toimivassa tilanteessa NTOT ja PTOT, kiintoaines, COD ja BOD sekä tensidit vähenivät. Typen ja fosforin määrään vaikutti ravinteen ylisyöttö. Vedenkulutuksen määrää onnistuttiin suljettua jätevedenpuhdistusjärjestelmää käyttämällä vähentämään noin 80 %, jos ohijuoksutuksia vikatilanteiden aikana ei oteta huomioon.
Näytteenottokertoja toimivista tilanteista kertyi liian vähän, joten näiden tulosten perusteella ei voida sanoa, puhdistaako biologinen puhdistusmenetelmä tarpeeksi hyvin jätevettä autonpesuun sopivaksi. Haasteita jatkossa on bioreaktoriin laitettavan ravinteen oikea annostelu sekä edustava näytteenotto toimivista prosesseista kaikkina vuodenaikoina. Kokonaiskulutuksen määrittämiseksi olisi hyvä ottaa huomioon myös lietteen ja sähkönkulutuksen määrä.
Avainsanat: biologinen jätevedenpuhdistus, autopesula, kantoaines, tensidit
Kohteena oli viisi autopesulaa, joista kolmessa jätevettä puhdistettiin biologisesti bioreaktorissa ja jonka puhdistettua vettä kierrätettiin uudestaan autonpesuun. Kaikissa puhdistamokohteissa käytettiin 90 % kierrätettyä vettä ja 10 % puhdasta vettä auton pesua kohden. Vertailukohteena oli kaksi automaattipesulaa, jotka ohjasivat jätevetensä hiekan- ja öljynerottimen kautta jätevedenpuhdistamolle, jossa pesuvesi puhdistetaan normaalisti muun yhdyskuntajäteveden mukana.
Analyysit tehtiin tai teetettiin autojen liassa ja pesuaineissa olevista jätevedenpuhdistamoja tai vesistöä kuormittavista haitallisista aineista kuten typpi (NTOT), fosfori (PTOT), kiintoaines, metallit, pH, sähkönjohtavuus, diftalaatin (DEHP), kemiallinen (COD) ja biologinen hapenkulutus (BOD7) sekä anioniset, kationiset ja ionittomat tensidit. Vertailun vuoksi teetettiin myös yksi näyte-erä ulkopuolisella laboratoriolla. Näyteittä otettiin prosessien alku- ja käynnistysvaiheessa noin muutaman viikon välein. Yhteisenä tekijänä kaikilla autopesuloilla oli samat autonpesu- ja vahaustuotteet.
Tutkimuksen aikana ilmeni lukuisia vikatilanteita, sillä puhdistamot olivat juuri käynnistetty ja teknisia ongelmia olivat esimerkiksi rikkoutuneet puhaltimet ja flolaatiolaite. Toimivassa tilanteessa NTOT ja PTOT, kiintoaines, COD ja BOD sekä tensidit vähenivät. Typen ja fosforin määrään vaikutti ravinteen ylisyöttö. Vedenkulutuksen määrää onnistuttiin suljettua jätevedenpuhdistusjärjestelmää käyttämällä vähentämään noin 80 %, jos ohijuoksutuksia vikatilanteiden aikana ei oteta huomioon.
Näytteenottokertoja toimivista tilanteista kertyi liian vähän, joten näiden tulosten perusteella ei voida sanoa, puhdistaako biologinen puhdistusmenetelmä tarpeeksi hyvin jätevettä autonpesuun sopivaksi. Haasteita jatkossa on bioreaktoriin laitettavan ravinteen oikea annostelu sekä edustava näytteenotto toimivista prosesseista kaikkina vuodenaikoina. Kokonaiskulutuksen määrittämiseksi olisi hyvä ottaa huomioon myös lietteen ja sähkönkulutuksen määrä.
Avainsanat: biologinen jätevedenpuhdistus, autopesula, kantoaines, tensidit