STEREOSKOOPPINEN ELOKUVA: AALTOLIIKETTÄ

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan stereoskooppisen elokuvan historiaa ja nykytilaa.Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, miten stereoskooppisen elokuvan laatua voi parantaa.Opinnäytteeni toiminnallisessa osassa toimin stereografina 3D-koekuvauksissa. Kuvauksissa selvitettiin stereoskooppisen kuvaamisen haasteita ja etsittiin niihin ratkaisuja.

Tarkastelen 3D-elokuvien kritiikkiä sekä tulevaisuuden näkymiä. Kerron, mitä haasteita 3D:n tekeminen sisältää. Esittelen keinoja, joilla on helpompi kuvata 3D:tä. Analysoin tarkemmin Hugo-elokuvaa ja selvitän, mitkä tekijät ovat sen onnistumisen taustalla.

Laatuun keskittymällä tekijät saavat 3D:n kuvaamisen paremmin haltuunsa. 3D-elokuvalla on mahdollisuus olla teknisesti ja taiteellisesti seuraava askel elokuvan kielen kehityksessä.

The aim of this thesis is to examine the current state of stereoscopic cinema, and its problematic setups, especially the quality issues of 3D movies.

The functional part of my thesis describes my actions as a stereographer in 3D screen tests. The shooting explores the challenges of stereoscopic filming. In addition, my thesis deals with stereoscopic film history, current status and the problems in stereoscopic filming. I will also examine why the stereoscopic film industry now suffers from a lack of quality, and what can be done to improve the quality. I am analyzing Hugo the movie in more detail and try to find out what could be learned from its process of 3D movie making.

As a conclusions it can be said that by focusing on quality criteria the movie makers can adopt this method better than before. 3D film is a derogation from the past, but now there is apossibility to be both technically and artistically the next step in the development of film language.