Omahoitajuuden toteutuminen Jokelan ja Mainingin päiväkotien vuorohoidoissa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten omahoitajuus toteutuu Jokelan ja Mainingin päiväkotien vuorohoidoissa, mitkä asiat toimivat vuorohoidon omahoitajuudessa ja mitä asioita tulisi tulevaisuudessa kehittää. Opinnäytetyö suoritettiin määrällisenä kyselytutkielmana, jossa kyselylomake jaettiin tutkielmaan osallistuneiden päiväkotien vuorohoitotyöntekijöille sekä niille vanhemmille, joiden lapset ovat vuorohoidossa. Saadut tulokset analysoitiin SPSS-ohjelmistolla ja sisällönanalyysiä hyödyntäen.

Opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen muodostivat varhainen vuorovaikutus, kasvatus-kumppanuus sekä omahoitajuus. Varhaisella vuorovaikutuksella viitataan lapsen ja hänen ensi- tai toissijaisen hoivaajan väliseen kanssakäymiseen sekä kiintymyssuhdeteoriaan, jota tarkastellaan lähinnä John Bowlbyn näkökulmasta. Kasvatuskumppanuus tarkoittaa vanhempien ja päivähoidon henkilöstön tietoista sitoutumista yhteiseen toimintaan lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen prosessien tukemiseksi. Omahoitajuudella tarkoitetaan päivähoidossa käytössä olevaa menetelmää, jossa lapselle nimetään omahoitaja. Mallissa on tarkoituksena luoda hoitajan ja lapsen välille kiintymyssuhde, joka suojaa lapsen kehitystä ja muuttaa koko ryhmän ilmapiiriä tehden työstä miellyttävämpää.

Saadut tulokset kertovat omahoitajuuden olevan Jokelan ja Mainingin päiväkodeissa yleisesti hyväksytty ja käytetty työmenetelmä, johon työntekijät ja vanhemmat ovat pääosin tyytyväisiä. Vuorohoidon omahoitajuuden vahvuuksina nähtiin muun muassa työntekijöiden sitoutuminen menetelmän käyttöön, työntekijöiden ja vanhempien väliset keskustelut, pienryhmätoiminta sekä viestivihon käyttö. Suurimmiksi haasteiksi vastaajat nostivat tiedonsiirron toimimattomuuden, joidenkin työntekijöiden sitoutumattomuuden omahoitajuuteen, pitkät ajanjaksot työntekijöiden, lasten ja heidän perheidensä kohtaamisissa sekä vaihtuvat työntekijät. Kehittämisenkohteina vastaajat näkivät erityisesti tiedonsiirron parantamisen, kaikkien työntekijöiden osallistumisen omahoitajuuskoulutukseen sekä vakituisten työsuhteiden takaamisen.

Tutkielma toteutettiin noudattaen hyvää tieteellistä käytäntöä työskentelyn jokaisessa vaiheessa. Tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista tutkia omahoitajuuden toteutumista vuorohoidossa haastattelututkimuksen kautta. Lisäksi aihetta tulisi tutkia vertaamalla erilaisia ympärivuorokautisia päiväkoteja ja sitä, kuinka omahoitajuus näkyy heidän vuorohoidoissaan. Opinnäytetyön tekeminen oli haastavaa, mutta antoisaa. Vastoinkäymisistä huolimatta opinnäytetyön tekeminen on vahvistanut osaamistani ja ammatillisuuttani.

The realization of personal nursing in Jokela and Maininki day-care centers' round-the-clock care

The purpose of this study was to determine how personal nursing takes place in Jokela and Maininki day-care centers’ round-the-clock care, which elements of personal nursing work well in round-the-clock care and which issues should be developed in the future. The thesis was conducted as a quantitative inquiry, in which a questionnaire was distributed to Jokela and Maininki day–care centers’ round-the-clock day-care workers and to those parents who need round-the-clock care for their children. The results obtained were analyzed using the SPSS software and content analysis.

The theoretical framework for this study consisted of early interaction, partnership in ECE, and personal nursing. Early interaction refers to the interaction between a child and his primary or secondary care giver and attachment theory, which will be discussed mainly from the perspective of John Bowlby. Partnership in ECE refers to parents’ and day care personnel’s firm commitment to joint action to support children's growth, development and learning processes. Personal nursing is a method used in day care, in which a certain nurse is designated to a child. The method was designed to create a nurse-child attachment relationship, which protects the child's development and changes the group's atmosphere, making the work more pleasant.

The results obtained indicate that personal nursing in Jokela and Maininki day-care centers is generally accepted and used as a method of work with which the workers and parents are mostly satisfied. The employees' commitment to the use of the method, discussions between employees and parents, small group activities as well as the use of a post booklet were seen as strengths of personal nursing in round-the-clock care. From the respondents’ point of view the major challenges of personal nursing in round-the-clock care were the data transfer inactivity, some workers' lack of commitment to personal nursing, long periods of time during which the employees, children and their families do not meet each other and changing employees. The respondents saw that in the future the data transfer, all employees’ participation in personal nursing education and permanent employment guarantee in particular need developing.

The study was carried out in accordance with good scientific practice in every stage of the study. In the future, it would be interesting to study the realization of personal nursing in round-the-clock care through an interview. In addition, the subject should be examined by comparing a variety of round the clock child care centers and how personal nursing is reflected in their round-the-clock care. The study itself was challenging, but rewarding. Despite the setbacks, the thesis has increased my expertise and professionalism.