Perehdytysmuistion päivitys
Eskelinen, Jenna (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102152349
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102152349
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli perehdytysmuistion luominen Peltaco Oy:lle. Tavoitteena oli tutkia sitä, miten perehdytys nykymuodossaan toimii yhtiön johdon mielestä. Tarkoituksena oli löytää ne seikat, jotka tulisi ottaa huomioon uuden yhtiön perehdytysmuistiossa.
Teoreettinen viitekehys muodostui siitä, miten hyvä perehdytys käsitetään teorian tasolla. Lisäksi työssä nostettiin esille ne seikat jotka määrittelevät perehdytyksen tarkoitusta. Työssä myös nostettiin esille perehdytykseen liittyvät lainopilliset viitekehykset. Teoriaosuuden kokoamiseksi lähteinä käytettiin perehdytyksen teoriaan liittyvää kirjallisuutta sekä erilaisia verkkolähteitä ja oppimiskokonaisuuksia. Tavoitteena oli koota sellaista tietoa, jota Peltaco Oy voi myös myöhemmin hyödyntää perehdytys prosesseissaan.
Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimustapana käytettiin haastattelua. Haastateltavana oli yhtiön johto, joka käsitti vain yhtiön toimitusjohtajan. Hän on yhtiössä käytännössä ainoa rekrytoinneista vastaava henkilö. Haastattelusta saatua ainestoa käytettiin perehdytysmuistion luomisessa.
Tärkeimpinä kehityskohteina nähtiin henkilöstön aktivoiminen sosiaalisessa mediassa sekä dialogin lisääminen. Haasteena nähtiin mm. edelliseten omistajien aikainen perehdytysmuistion formaatti, joka ei tukenut yhtiön pyrkimyksiä digitalisaation hyödyntämiseen. Tulevaisuudessa perehdytyksessä tulee ottaa paremmin huomioon nuoren sukupolven omaksumat tekniset työkalut ja –tavat. Opinnäytetyön lopussa esitellään myös tutkimuksen pohjalta toteutetut kehitysehdotukset.
Teoreettinen viitekehys muodostui siitä, miten hyvä perehdytys käsitetään teorian tasolla. Lisäksi työssä nostettiin esille ne seikat jotka määrittelevät perehdytyksen tarkoitusta. Työssä myös nostettiin esille perehdytykseen liittyvät lainopilliset viitekehykset. Teoriaosuuden kokoamiseksi lähteinä käytettiin perehdytyksen teoriaan liittyvää kirjallisuutta sekä erilaisia verkkolähteitä ja oppimiskokonaisuuksia. Tavoitteena oli koota sellaista tietoa, jota Peltaco Oy voi myös myöhemmin hyödyntää perehdytys prosesseissaan.
Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimustapana käytettiin haastattelua. Haastateltavana oli yhtiön johto, joka käsitti vain yhtiön toimitusjohtajan. Hän on yhtiössä käytännössä ainoa rekrytoinneista vastaava henkilö. Haastattelusta saatua ainestoa käytettiin perehdytysmuistion luomisessa.
Tärkeimpinä kehityskohteina nähtiin henkilöstön aktivoiminen sosiaalisessa mediassa sekä dialogin lisääminen. Haasteena nähtiin mm. edelliseten omistajien aikainen perehdytysmuistion formaatti, joka ei tukenut yhtiön pyrkimyksiä digitalisaation hyödyntämiseen. Tulevaisuudessa perehdytyksessä tulee ottaa paremmin huomioon nuoren sukupolven omaksumat tekniset työkalut ja –tavat. Opinnäytetyön lopussa esitellään myös tutkimuksen pohjalta toteutetut kehitysehdotukset.