Arkkisalin kokonaistehokkuuden kartoitus
Moilanen, Juha (2012)
Moilanen, Juha
Saimaan ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204104252
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204104252
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa UPM Kymin arkkisalin arkkileikkurien kokonaistehokkuudet ja pohtia ratkaisuja niiden kehittämiseksi kerättyjen tietojen pohjalta.
Tarvittavat tiedot opinnäytetyöhön saatiin kerättyä osallistumalla arkkisalia koskeviin palavereihin ja tutkimalla arkkisalin palaverien raportteja, haastattelemalla arkkileikkurien henkilökuntaa ja esimiehiä, tutkimalla arkkisalin päiväkirjoja ja tuotannon raportteja sekä tarkkailemalla henkilökohtaisesti leikkurien tuotantoa ja kunnossapidon töitä.
Kerättyjen tietojen pohjalta saatiin laadittua päiväkohtaiset kokonaistehokkuudet sovitulle tarkastelujaksolle ja koko vuodelle 2011 kuukausikohtaisesti. Kokonaistehokkuuteen vaikuttavia syitä saatiin selville tutkimalla kunnossapidon, tuotantotyöntekijöiden ja esimiesten vuorokausiraportteja, osallistumalla tehtaan arkkisalin palavereihin sekä haastattelemalla tehtaan henkilökuntaa.
Opinnäytetyössä on laadittu kehitysehdotuksia arkkileikkurien kokonaistehokkuuden parantamiseksi. Tavoitteena on katkoaikojen lyhentäminen, tuotantohäiriöiden poistaminen ja nopeuden keskiarvon parantaminen. Kehitysehdotusten pohjalta tehtyjen toimenpiteiden tavoitteena on parantaa kokonaistehokkuutta ja tämän myötä myös vuorokausituotantoa vastaamaan UPM Kymin odotuksia.
Tarvittavat tiedot opinnäytetyöhön saatiin kerättyä osallistumalla arkkisalia koskeviin palavereihin ja tutkimalla arkkisalin palaverien raportteja, haastattelemalla arkkileikkurien henkilökuntaa ja esimiehiä, tutkimalla arkkisalin päiväkirjoja ja tuotannon raportteja sekä tarkkailemalla henkilökohtaisesti leikkurien tuotantoa ja kunnossapidon töitä.
Kerättyjen tietojen pohjalta saatiin laadittua päiväkohtaiset kokonaistehokkuudet sovitulle tarkastelujaksolle ja koko vuodelle 2011 kuukausikohtaisesti. Kokonaistehokkuuteen vaikuttavia syitä saatiin selville tutkimalla kunnossapidon, tuotantotyöntekijöiden ja esimiesten vuorokausiraportteja, osallistumalla tehtaan arkkisalin palavereihin sekä haastattelemalla tehtaan henkilökuntaa.
Opinnäytetyössä on laadittu kehitysehdotuksia arkkileikkurien kokonaistehokkuuden parantamiseksi. Tavoitteena on katkoaikojen lyhentäminen, tuotantohäiriöiden poistaminen ja nopeuden keskiarvon parantaminen. Kehitysehdotusten pohjalta tehtyjen toimenpiteiden tavoitteena on parantaa kokonaistehokkuutta ja tämän myötä myös vuorokausituotantoa vastaamaan UPM Kymin odotuksia.