Elinkaarimalli kunnan kiinteistöjen toteutustapana
Kemppainen, Mikko (2012)
Kemppainen, Mikko
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204164503
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204164503
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee Suomessa vielä suhteellisen uutta mittavien rakennusprojektien toteutustapaa, elinkaarimallia. Elinkaarimalli on kotimainen sovellus Euroopassa jo laajemmin käytössä olevasta PPP-mallista (Public Private Partnership). Elinkaarihankkeet voivat olla joko infrastruktuuri- tai talonrakennushankkeita, joissa hankkeen osapuolina ovat julkisen sektorin tilaaja ja yksityisen sektorin toteuttaja. Elinkaarihankkeet ovat mittavia, kymmenien miljoonien eurojen arvoisia uudis- ja / tai korjausrakennushankkeita, joissa normaaleihin rakennushankkeisiin verrattuna toteuttajaosapuolella on laajamittaisempi takuu- ja vastuuaika. Elin-kaarihankkeiden sopimuskokonaisuudet ovat laajoja kokonaisuuksia ja kestävät yleisesti vähintään 20–25 vuotta. Tarkalla riskienjaolla, suunnitelmallisuudella ja tiiviillä yhteistyöllä elinkaarihankkeet muodostuvat kokonaiskustannuksiltaan normaaleita rakennushankkeita pienemmiksi pitkällä ajanjaksolla.
Elinkaarihankkeet sisältävät rakennussuunnittelun ja itse rakentamisen lisäksi aina vähintään valmiin rakennuksen ylläpito- ja huoltotoiminnot. Toteuttajaosapuoli voi tarjota myös laajan kokonaisuuden muita palveluita sekä mahdollisesti myös hankkeen rahoitusjärjestelyt yksityiseltä sektorilta. Elinkaarimallin yleisin käyttökohde Suomessa on mittavat koulukokonaisuuksien rakennushankkeet.
Opinnäytteen teoriaosuudessa on käyty rakennusteollisuuden elinkaarimallin laajaa teoriaa lävitse. Opinnäytteen empiirisessä osuudessa on tutkittu sekä kvantitatiivisin että kvalitatiivisin menetelmin tulevien vuosien 2012–2015 aikaista elinkaarimallin markkinoita julkisen sektorin potentiaalisimmassa asiakaskunnassa, eli Suomen 50 suurimman kunnan keskuudessa. Kvantitatiivisessa kartoitustutkimuksessa on tutkittu muun muassa elinkaarimallin tunnettuutta, mielenkiintoisuutta ja hyödyllisyyttä sekä merkittävimpiä syitä elinkaarimallin käytön puolesta kuntien kiinteistörakentamisesta päättävien johtajien keskuudessa. Kartoitustutkimus toteutettiin sähköisesti Webropol-ohjelmistolla ja siihen vastasi 36 henkilöä. Lisäksi opinnäytettä varten toteutettiin kvalitatiivinen havainnointitutkimus, johon osallistui kolme kiinteistörakentamisesta päättävää johtajaa.
Opinnäyte on toteutettu toimeksiantona Lemminkäinen Talo Oy:n toimesta. Opinnäyte on toteutettu, koska Suomessa Kuntaliitolla, rakennus- ja finanssialan konsulteilla tai palvelun-tuottajilla itsellään ei ole tarkkaa käsitystä elinkaarihankkeiden markkinapotentiaalista Suomessa tulevina vuosina. Myöskään kiinteistörakennushankkeista päättävien kunnan päättäjien mielipiteitä, uskomuksia ja asenteita aiheesta ei tunneta.
Tutkimustulokset on jaoteltu pääasiassa kolmeen ryhmään kuntien asukasluvun perusteella. Tutkimustulokset osoittavat, että suurten kuntien ryhmässä on eniten mielenkiintoa ja mahdollisuuksia toteuttaa tulevia suuria kiinteistöhankkeitaan elinkaarimallin mukaisesti. Tulosten perusteella voidaan todeta, että rakentamisen elinkaarimalli tunnetaan vähäisestä käyt-tömäärästään huolimatta hyvin ja sitä pidetään melko mielenkiintoisena tapana toteuttaa suuria kiinteistöhankkeita. Tuloksista selviää muun muassa, että elinkaarihankkeiden markkinoiden uskotaan kasvavan hieman Suomessa tulevina vuosina. Tutkimustulosten avulla Lemminkäinen Talo Oy voi kehittää B-to-B markkinointiansa potentiaalisimmalle asiakaskunnalle.
Elinkaarihankkeet sisältävät rakennussuunnittelun ja itse rakentamisen lisäksi aina vähintään valmiin rakennuksen ylläpito- ja huoltotoiminnot. Toteuttajaosapuoli voi tarjota myös laajan kokonaisuuden muita palveluita sekä mahdollisesti myös hankkeen rahoitusjärjestelyt yksityiseltä sektorilta. Elinkaarimallin yleisin käyttökohde Suomessa on mittavat koulukokonaisuuksien rakennushankkeet.
Opinnäytteen teoriaosuudessa on käyty rakennusteollisuuden elinkaarimallin laajaa teoriaa lävitse. Opinnäytteen empiirisessä osuudessa on tutkittu sekä kvantitatiivisin että kvalitatiivisin menetelmin tulevien vuosien 2012–2015 aikaista elinkaarimallin markkinoita julkisen sektorin potentiaalisimmassa asiakaskunnassa, eli Suomen 50 suurimman kunnan keskuudessa. Kvantitatiivisessa kartoitustutkimuksessa on tutkittu muun muassa elinkaarimallin tunnettuutta, mielenkiintoisuutta ja hyödyllisyyttä sekä merkittävimpiä syitä elinkaarimallin käytön puolesta kuntien kiinteistörakentamisesta päättävien johtajien keskuudessa. Kartoitustutkimus toteutettiin sähköisesti Webropol-ohjelmistolla ja siihen vastasi 36 henkilöä. Lisäksi opinnäytettä varten toteutettiin kvalitatiivinen havainnointitutkimus, johon osallistui kolme kiinteistörakentamisesta päättävää johtajaa.
Opinnäyte on toteutettu toimeksiantona Lemminkäinen Talo Oy:n toimesta. Opinnäyte on toteutettu, koska Suomessa Kuntaliitolla, rakennus- ja finanssialan konsulteilla tai palvelun-tuottajilla itsellään ei ole tarkkaa käsitystä elinkaarihankkeiden markkinapotentiaalista Suomessa tulevina vuosina. Myöskään kiinteistörakennushankkeista päättävien kunnan päättäjien mielipiteitä, uskomuksia ja asenteita aiheesta ei tunneta.
Tutkimustulokset on jaoteltu pääasiassa kolmeen ryhmään kuntien asukasluvun perusteella. Tutkimustulokset osoittavat, että suurten kuntien ryhmässä on eniten mielenkiintoa ja mahdollisuuksia toteuttaa tulevia suuria kiinteistöhankkeitaan elinkaarimallin mukaisesti. Tulosten perusteella voidaan todeta, että rakentamisen elinkaarimalli tunnetaan vähäisestä käyt-tömäärästään huolimatta hyvin ja sitä pidetään melko mielenkiintoisena tapana toteuttaa suuria kiinteistöhankkeita. Tuloksista selviää muun muassa, että elinkaarihankkeiden markkinoiden uskotaan kasvavan hieman Suomessa tulevina vuosina. Tutkimustulosten avulla Lemminkäinen Talo Oy voi kehittää B-to-B markkinointiansa potentiaalisimmalle asiakaskunnalle.