Vuodeosastolta kotiutuvan sydäninfarktipotilaan ohjaus : Systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Abstract

Ohjauksen merkitys terveydenhuollossa korostuu yhä enemmän, koska hoitoajat ovat lyhentyneet, jolloin ohjaukselle jää yhä vähemmän aikaa. Tämän johdosta potilaan tiedon tarpeisiin vastaaminen on entistä haasteellisempaa. Hoitoaikojen lyhentyminen vaatii ohjauksen tehostamista, sillä oletetaan, että potilaat ottavat vastuuta oman terveytensä hoidosta. Potilaat tarvitsevat paljon sairauteen ja sen hoitoon liittyvää tietoa. Potilasohjauksen tavoitteena on edistää potilaan tiedonsaantia, jotta potilas motivoituu ja kykenee itsehoitoon. Ohjauksessa on tärkeää tukea potilaan voimavaraistumista. Ohjauksella välitettävän tiedon avulla voidaan tukea potilaan voimavaraistumista, jolloin potilaan kyky hallita terveyteen liittyviä ongelmatilanteita ja niiden aiheuttamia seurauksia elämässään kasvaa. Onnistuneen ohjauksen on todettu edistävän ohjattavan terveyttä, toimintakykyä, elämänlaatua, hoitoon sitoutumista ja itsehoitoa.

Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvailla aikuisen sydäninfarktipotilaan näkökulmasta hänen ohjaustarvettaan sekä käytettyjä ohjausmenetelmiä. Opinnäytetyö tehtiin osana Laurea-ammattikorkeakoulun ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin medisiinisen tulosyksikön Kolmiosairaala-hanketta. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä HUS, Meilahden Kolmiosairaalan kardiologisen osaston kanssa. Tavoitteena on tuottaa tietoa ohjauksen kehittämiseksi sydäninfarktista toipuvan aikuisen tueksi. Opinnäytetyö on toteutettu systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimustehtävinä ovat: millaisia ohjaustarpeita sydäninfarktista toipuvalla aikuisella on ja millaisia ohjausmenetelmiä käytetään sydäninfarktipotilaan ohjauksessa. Aineistoon valittiin eri tietokannoista sekä manuaalisella haulla väitöskirjoja, pro gradu -tutkielmia, hoito- ja lääketieteellisiä lehtiartikkeleja yhteensä 21. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sekä induktiivista että deduktiivista sisällönanalyysiä.

Tulosten mukaan sydäninfarktin sairastaneen potilaan ohjaustarpeita kuvasivat sydäninfarktin riskitekijät, tietoa sydäninfarktista, sydäninfarktin hoito, elämäntapaohjaus, lääkehoidon toteuttaminen, omahoidonohjaus, potilaslähtöinen ohjaus, sosiaaliturva, läheisten mukaan ottaminen hoitoon, tunteista keskusteleminen, onnistunut ohjaustilanne sekä hoidon jatkuvuuden turvaaminen. Sydäninfarktin sairastaneen potilaan ohjauksen toteuttamismenetelmiä olivat yksilöohjaus, kirjallinen ohjaus, ryhmäohjaus ja audiovisuaalinen ohjaus.

Tulevaisuudessa sydänsairauspotilaiden määrä kasvaa väestön ikääntymisen johdosta. Haasteena on kehittää uusia potilaan ohjaustarpeisiin kohdistuvia ohjausmenetelmiä. Vastuuta potilasohjauksesta ja seurannasta siirretään yhä enemmän sairaanhoitajille.

The importance of counseling in health care is emphasized even more because the treatment time has shortened leaving less time for counseling. As a result it is more challenging to respond to the needs of patient information. The shortening in the time of treatment requires improvement in counseling, because it is assumed that patients take more responsibility in taking care of their health. Patients need a lot of information regarding the disease and its treatment. The goal in patient counseling is to improve the access to information for the patient, so the patient gets motivated and is able to perform self-care. In counseling it is important to support the empowering of the patient that can be done with the help of the information provided by counseling, which leads to the ability to control health related problem situations and the growing number of consequences caused by them. Successful counseling is found to improve the health, functional ability, quality of life and commitment in the treatment and self-care.

The purpose of this Bachelor´s thesis is to describe from an adult infarct patient´s perspective his need of counseling and the counseling methods used. This study was carried out as a part of the Laurea University of Applied Sciences’ and Helsinki and Uusimaa Hospital District´s medical profit center´s Triangle Hospital project in collaboration with the Hospital district of Helsinki and Uusimaa, Meilahti Triangle Hospital Cardiological department. The goal is to provide information to develop counseling after a myocardial infarction to support the recovery. The thesis has been conducted as a systematic literature review. The tasks are: what kind of counseling needs after myocardial infarction an adults has, and what counseling methods are used to counsel the patient after a heart attack. The material was selected from different databases, and manually scanning dissertations, Master´s theses and 21 medical and nursing care articles. The materials were analyzed using both inductive and deductive content analysis.

According to the findings the counseling needs of patients who have had myocardial infarction were described by risk factors of myocardial infarction, treatment of myocardial infarction, lifestyle counseling, providing medical treatment, guiding in self-care, patient oriented counseling, social security, including close relatives in the treatment, discussing feelings, successful counseling situations and securing the continuity of the treatment. For patients who have suffered from myocardial infarction the methods of implementation were individual counseling, counseling in writing, group counseling and audiovisual counseling.

The number of heart disease patients will grow due to the ageing of the population. The chal-lenge is to develop new methods of counseling which focus on the patient´s counseling needs. The responsibility of patient counseling and monitoring are transferred increasingly to nurses.