Työssäoppimisjaksojen kehittäminen vartijan peruskoulutuksessa Virossa
Komulainen, Eero; Laitinen, Petri (2012)
Lataukset:
Komulainen, Eero
Laitinen, Petri
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204255088
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204255088
Tiivistelmä
Kehittämishankkeen tarkoitus oli kehittää Viron vartijan peruskoulutuksen työssäoppimisjaksoja. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat Sisekaitseakadeemian vartijan peruskoulutuksen päiväopiskelijat sekä koulutusvankiloiden harjoittelunohjaajat ja aktiiviset perehdyttäjät. Empiirisen tutkimuksen avulla pyrittiin löytämään selkeitä kehittämiskohteita, joiden tehostamisella voitaisiin parantaa työssäoppimisjaksojen laatua ja tukea täydellistä oppimista.
Tutkimus oli kvalitatiivinen tutkimus, joka suoritettiin sähköisenä tutkimuslomakekyselynä. Tutkimus sisälsi myös kvantitatiivista aineistoa. Tutkimusotteena oli kehittävän työntutkimus. Teoreettiseen viitekehykseen sisällytettiin pedagogiikan, didaktiikan ja työssäoppimisen teoriaa kognitiivisen oppimiskäsityksen ollessa vallitsevana käsityksenä työssäoppimisprosessin toteutuksessa. Tutkimustuloksiin haettiin selitystä teoriasta sekä aikaisemmista tutkimuksista työssäoppimisesta. Vertailtavina tutkimuksina oli kolme akateemista väitöskirjaa, yksi pro gradu ja yksi alemman ammattikorkeakoulun lopputyö työssäoppimisesta. Samankaltaisia tutkimustuloksia havaittiin aikaisemmissa tutkimuksissa, erityisesti vuonna 2009 Suomessa tehdyssä saman ammattialan tutkimuksessa Työssäoppiminen osana vankeinhoidon perustutkintoa. Tutkimuksen empiirinen osa koostui Sisekaitseakadeemian vartijakoulutuksen päiväopiskelijoille suoritetusta kyselystä (n=8) sekä koulutusvankiloiden harjoittelunohjaajille ja perehdyttäjille (n=18) suoritetusta kyselystä. Nämä yhdessä muodostivat tutkimuksen primaarisen aineiston, joka kerättiin ja analysoitiin Webropolin datan analysointi- ja kyselytyökalulla. Myös kyselyn kirjalliset vastaukset analysoitiin ja luokiteltiin. Tutkimuksen päätavoitteena oli löytää harjoittelujaksoilla työssäoppimisen toteutukseen liittyviä kehittämiskohteita ja saada ne toteutettaviksi mahdollisimman laaja-alaisesti työssäoppimisprosessissa.
Keskeisinä tutkimustuloksina voitiin mainita mm. että palautekeskustelujen pitämiseen ja haasteellisten oppimistehtävien luomiseen olisi kiinnitettävä erityistä huomiota. Työssäoppimisprosessia ja siihen liittyviä pedagogisia ja didaktisia ratkaisuja olisi tehtävä tunnetuksi toiminnassa mukana oleville virkamiehille. Tähän liittyen kaivattiin täydennyskoulutusta työssäoppimisjaksojen toteutukseen. Kommunikaatioon vaikuttavina tekijöinä havaittiin mm. perehdyttäjien ja harjoittelunohjaajien aito kiire ja työmäärä virkatöissä sekä osan henkilöstön negatiivinen suhtautuminen harjoittelijaan. Harjoittelijalta kaivattiin enemmän ennakkotietoa tai osaamista perehdytettävästä asiasta; esille nousi venäjän kielen huono taito. Huomioitavana seikkana mainittiin myös arvostuksen puute työssäoppimisprosessia ja sen toteutusta kohtaan. Harjoittelunohjaajat ja perehdyttäjät kaipasivat myös lisää yhteistyötä Sisekaitseakadeemian ja koulutusvankiloiden välille.
Kehittämisehdotuksina nostettiin esille mm. perehdytyspassin käyttöönotto, yhtenäisen harjoitteluohjelman laatiminen ja IVA- portaalin laaja-alainen käyttäminen myös harjoittelunohjaajille sekä aktiivisille ja koulutetuille perehdyttäjille. Esille nousi myös perehdytystyöstä maksettava erillinen korvaus ja täydennyskoulutuksen tarjoaminen pedagogiikan ja didaktiikan teorioista sekä työssäoppimisprosessin toteutuksesta.
Tutkimus oli kvalitatiivinen tutkimus, joka suoritettiin sähköisenä tutkimuslomakekyselynä. Tutkimus sisälsi myös kvantitatiivista aineistoa. Tutkimusotteena oli kehittävän työntutkimus. Teoreettiseen viitekehykseen sisällytettiin pedagogiikan, didaktiikan ja työssäoppimisen teoriaa kognitiivisen oppimiskäsityksen ollessa vallitsevana käsityksenä työssäoppimisprosessin toteutuksessa. Tutkimustuloksiin haettiin selitystä teoriasta sekä aikaisemmista tutkimuksista työssäoppimisesta. Vertailtavina tutkimuksina oli kolme akateemista väitöskirjaa, yksi pro gradu ja yksi alemman ammattikorkeakoulun lopputyö työssäoppimisesta. Samankaltaisia tutkimustuloksia havaittiin aikaisemmissa tutkimuksissa, erityisesti vuonna 2009 Suomessa tehdyssä saman ammattialan tutkimuksessa Työssäoppiminen osana vankeinhoidon perustutkintoa. Tutkimuksen empiirinen osa koostui Sisekaitseakadeemian vartijakoulutuksen päiväopiskelijoille suoritetusta kyselystä (n=8) sekä koulutusvankiloiden harjoittelunohjaajille ja perehdyttäjille (n=18) suoritetusta kyselystä. Nämä yhdessä muodostivat tutkimuksen primaarisen aineiston, joka kerättiin ja analysoitiin Webropolin datan analysointi- ja kyselytyökalulla. Myös kyselyn kirjalliset vastaukset analysoitiin ja luokiteltiin. Tutkimuksen päätavoitteena oli löytää harjoittelujaksoilla työssäoppimisen toteutukseen liittyviä kehittämiskohteita ja saada ne toteutettaviksi mahdollisimman laaja-alaisesti työssäoppimisprosessissa.
Keskeisinä tutkimustuloksina voitiin mainita mm. että palautekeskustelujen pitämiseen ja haasteellisten oppimistehtävien luomiseen olisi kiinnitettävä erityistä huomiota. Työssäoppimisprosessia ja siihen liittyviä pedagogisia ja didaktisia ratkaisuja olisi tehtävä tunnetuksi toiminnassa mukana oleville virkamiehille. Tähän liittyen kaivattiin täydennyskoulutusta työssäoppimisjaksojen toteutukseen. Kommunikaatioon vaikuttavina tekijöinä havaittiin mm. perehdyttäjien ja harjoittelunohjaajien aito kiire ja työmäärä virkatöissä sekä osan henkilöstön negatiivinen suhtautuminen harjoittelijaan. Harjoittelijalta kaivattiin enemmän ennakkotietoa tai osaamista perehdytettävästä asiasta; esille nousi venäjän kielen huono taito. Huomioitavana seikkana mainittiin myös arvostuksen puute työssäoppimisprosessia ja sen toteutusta kohtaan. Harjoittelunohjaajat ja perehdyttäjät kaipasivat myös lisää yhteistyötä Sisekaitseakadeemian ja koulutusvankiloiden välille.
Kehittämisehdotuksina nostettiin esille mm. perehdytyspassin käyttöönotto, yhtenäisen harjoitteluohjelman laatiminen ja IVA- portaalin laaja-alainen käyttäminen myös harjoittelunohjaajille sekä aktiivisille ja koulutetuille perehdyttäjille. Esille nousi myös perehdytystyöstä maksettava erillinen korvaus ja täydennyskoulutuksen tarjoaminen pedagogiikan ja didaktiikan teorioista sekä työssäoppimisprosessin toteutuksesta.