Urajärven kartanomuseon kehityspolkuja

Abstract

Tämä opinnäytetyö on Urajärven kartanomuseon kehityshankkeen esiselvitys. Urajärven kartanomuseo on Museoviraston hallinnoima, kesäisin yleisölle avoin kulttuuriperintökohde. Julkisen hallinnon säästötavoitteiden myötä Museoviraston rahoitusta on karsittu ja museon toiminta on vaakalaudalla. Opinnäytetyön tavoitteena on kartoittaa erilaisia vaihtoehtoisia toimintamuotoja, joilla voitaisiin säilyttää kartanomuseo avoinna yleisölle ja samalla kehittää uutta palveluntarjontaa. Tärkeänä näkökulmana tarkastelussa on paikallisuuden korostaminen. Kartanomuseon tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että kyläyhteisö kytketään yhä tiiviimmin mukaan kartanon toimintaan. Kartanomuseon toiminta kulttuuripuistona voisi tulevaisuudessa työllistää paikallisia ihmisiä ja olla yhteisöllinen tapahtumakeskus. Työssä taustoitetaan laajasti kirjallisuustutkimuksella kulttuuristen arvojen ja julkisen vallan suhdetta ja muutoksia. Myös kartanon vetovoimatekijöille etsitään kirjallisuudesta yhtymäkohtia. Onnistuneiden ja kariutuneiden kulttuurikohdehankkeiden tutkiminen on osaltaan luonut taustaa toimintasuunnitelmien ideoinnille. Museologian opiskelijoiden ja kartanomuseokävijöiden kommentteja ja odotuksia on käytetty apuna ideoiden jalostamisessa ja toimintamallien kehittämisessä. Urajärven kartanomuseo voi rakentaa uudet toimintamuotonsa vain omiin vahvuuksiinsa tukeutuen. Kartanomuseon vahvuudet ovat luonnonkaunis kartanomiljöökokonaisuus, kertomuksia huokuva historia ja voimakas paikallisuuden tuntu. Museon kehittämiseen tarvitaan toteuttajiltaan yrittäjämäistä otetta, antaumuksellista kutsumusta ja päätöksentekijöiden kulttuurista avarakatseisuutta. Taloudellinen näkökulma ei voi olla ainoa kriteeri, jolla punnitaan, mitä menneisyydestämme olemme valmiit säilyttämään. Paikalliset kulttuurikohteet, joita kartanomuseokin edustaa, voivat oikein hoidettuina ja raikkailla ideoilla elvytettyinä tuottaa alueellista hyvinvointia.

This thesis is a preliminary study in the process of developing Urajärvi manor house, a cultural heritage site governed by the National Bureau of Archaeology, open to the public during the summer. Due to the budgetary requirements of the public administration financing of the Bureau has decreased and the operation of the manor house is in danger. The aim of this thesis is to survey several alternative models of operation that could enable the site to stay open to the public in the future and to develop new services. An important perspective in this study is to emphasize local aspects. To ensure the future of the manor house, it is important to involve the local community in its operations. The operation of the manor house as a cultural park in the future could enhance local employment. The site could also have a role as a common event centre. A comprehensive literature survey in this study provides the background to the relationship and changes of cultural values and public authority. The attraction factors of the manor house are also reviewed through literature. Studies of successful and failed cultural heritage sites have also supported the innovation of operation plans. A group of museology students and museum visitors to the manor house have also provided valuable comments on how to process the ideas and develop new models of operation. Urajärvi manor house can base its new operational models only on its own strengths. The strengths of the manor house are a rich milieu of scenic beauty, living narrative history, and strong sense of locality. An entrepreneurial touch and devotion are needed in the development of the museum. The culturally favourable assistance of the authorities is also required. The financial perspective cannot be the only criteria by which we judge whether artefacts of our past are worth preserving. Local cultural sites, of which the manor house is a representative, can bring welfare to their local communities, as long as they are taken good care of and revived with fresh ideas.