Klamydiapotilaan hoitopolku Pohjois-Karjalan terveyskeskuksissa : kyselytutkimus klamydiapotilaan hoitajille

Abstract

Klamydia on yleisin sukupuolitauti Suomessa ja muualla maailmassa. Sen esiintyvyys on lisääntynyt Suomessa merkittävästi 1990-luvun puolivälistä lähtien etenkin nuorilla aikuisilla. Nykyisin Suomessa todetaan vuosittain noin 13 000 klamydiatartuntaa, joista Pohjois-Karjalan alueella ilmenee noin 300 tartuntaa vuodessa.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, miten klamydiapotilaan hoito on järjestetty Pohjois-Karjalan kuntien terveyskeskuksissa. Vastaavanlaista tutkimusta aiheesta ei ole aikaisemmin toteutettu. Tutkimuksessa haluttiin kiinnittää huomiota erityisesti potilaan saamaan ohjaukseen, jälkitarkastuksen toteutukseen sekä tartunnan jäljitykseen. Tavoitteena oli selvittää, toteutuuko klamydiapotilaan hoito sosiaali- ja terveysministeriön Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelman 2007 - 2011 sekä sukupuolitautien Käypä hoito -suosituksen mukaisesti.

Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Aineisto kerättiin laatimallamme kyselylomakkeella kesäkuun ja elokuun 2011 välisenä aikana. Aineiston analysoinnissa käytettiin Microsoft Excel 2010 -taulukkolaskentaohjelmaa. Vastausprosentiksi muodostui 75.

Tulosten mukaan klamydiapotilaan hoidossa ei vielä ole käytössä selvää yhtenäistä hoitolinjaa. Parhaiten klamydiapotilaan hoidossa toteutui potilaan ohjaus. Eniten puutteita ilmeni seksikumppanin sukupuolen ja seksitavan selvittämisessä sekä jälkitarkastuksen toteuttamisessa. Käypä hoito -suosituksen tiesi suurin osa vastaajista, kun taas sosiaali- ja terveysministeriön toimintaohjelma oli tuttu puolelle vastaajista.

Chlamydia infections are the most common sexually transmitted diseases in Finland and elsewhere in the world. Since the mid-1990s, the prevalence of Chlamydia started to increase significantly, especially among young people. In present day Finland statistics show a total of 13 000 infections occurring every year, of which about 300 infections are in North Karelia.

The purpose of the survey was to find out how the municipalities of North Karelia have organized Chlamydia patient’s care. There has never been a similar study done on this subject. The goal of the present paper was to find out whether Chlamydia patient’s treatment follows the evidence-based guidelines for the appropriate diagnostic methods and patient’s guidance.

The study was quantitative by nature. Data for this study was collected from the health care nurses around North Karelia by sending them a questionnaire. Response time was from June to end of August 2011. The material was analyzed using Microsoft Excel 2010- program. The response rate was 75 per cent.

The most important result was that there is no cohesive policy for Chlamydia patient’s care in the health centers of North Karelia. Most respondents were aware of the evidence based care guidelines. However, the guidelines issued by the Ministry of Health and Social Services were known by only 50 % of the respondents.