Konfliktien kehittyminen ja työpaikkakiusaaminen Jokelan ja Riihimäen vankiloissa

Abstract

Tämän opinnäytetyön aiheena on tutkia, ilmeneekö Jokelan ja Riihimäen vankiloissa työpaikkakiusaamista laitoksen johdon tai lähiesimiehen taholta valvontasektoria kohtaan ja kuinka kyseisissä organisaatioissa laitosten johtajat käsittelevät konfliktitilanteita. Tarkoituksena on selvittää Jokelan ja Riihimäen vankiloihin lähetettyjen kyselyiden avulla mahdollisesti ilmenevien konfliktien laatua ja minkälaisia mahdollisia seurauksia ja vaikutuksia kehittyvällä konfliktikierteellä voi olla. Työ tarkastelee kyselyihin tulleiden vastausten pohjalta myös laitoksissa mahdollisesti ilmeneviä kiusaamistapauksia, joissa laitoksen johto tai työntekijän lähiesimies on ollut osallisena kiusaamiseen.

Tutkimuksen kohderyhmä koostuu Jokelan ja Riihimäen vankiloissa työskentelevistä vanginvartijoista ja rikosseuraamusesimiehistä, jotka kuuluvat Vankilavirkailijainliittoon. Tutkimusvälineenä on kyselylomake, joka on suunnattu Jokelan ja Riihimäen vankiloiden edellä mainituille kohderyhmille. Vastausprosentti on Jokelasta 63,88 ja Riihimäeltä 29,78.

Tutkimuksessa selviää, että henkilökunta Riihimäellä kohtaa konfliktien puutteellista käsittelyä laitoksen johdon taholta. Myös työpaikkakiusaaminen johdon taholta valvontahenkilöstöä kohtaan nousee esiin. Jokelan vankilassa konfliktitilanteisiin puuttuminen johdon taholta koetaan olevan aktiivista ja konfliktikierteen katkaiseminen siitä johtuen mahdollista. Lisäksi huomioitavaa on konflikteista ja työpaikkakiusaamisesta aiheutuvat seuraukset ja vaikutukset laitoskohtaisesti.

Työhyvinvoinnin ongelmiksi kohdelaitoksissa nousee selkeästi puutteellinen tiedottaminen ja korkeat sairauspoissaololukemat. Työssä pohditaan konfliktikierteen ja työpaikkakiusaamisen vaikutuksia työhyvinvointiin erilaisin seurauksin.

Aineiston pohjalta on pystytty kartoittamaan molemmissa laitoksissa ilmeneviä ongelmia. Konfliktien käsittelyyn ja työpaikkakiusaamisen ehkäisyyn on esitetty tarkentavan kyselyn toteuttamista ja työryhmän asettamista ainakin Riihimäelle Jokelan vankilan tapaan, jotta ongelmien ydinkohdat nousisivat esille ja niihin olisi paremmat mahdollisuudet puuttua.

Workplace bullying and the development of conflicts in Jokela and Riihimäki prisons

The subject of this thesis was to investigate whether there occurs any bullying towards the staff by the superiors in Jokela and Riihimäki prisons and how the prison guards of these prisons feel that the superiors handle situations that are conflicted. The purpose of this thesis is to find out the nature of the conflicts in these prisons and the possible consequences that an ongoing convolution of conflicts might have. The survey was achieved by question forms that were handed out to Jokela and Riihimäki prisons.

The target group of this survey consists of Jokela and Riihimäki prison guards and their closer superiors, who all are members of the Union of Prison officers. The percentage on answers from Jokela prison is 63,88 and from Riihimäki prison 29,78.

The survey established that the prison guards of Riihimäki met neglection of interfering conflict situations by their managers. The feeling of being bullied by the superiors in Riihimäki prison raised also as an issue among the prison guards in Riihimäki. By analyzing the answers that were given by the Jokela prison officers clearly stated that the interference in conflict situations by superiors was far more active and therefore stopping convolution of conflicts seems possible. It is also important to notify the consequences that result from conflicts and workplace bullying in these prisons.

The problematic issues of work welfare that appear in these target group prisons are the lack of information and high numbers of sick leaves. This thesis contemplates the consequences that conflicts and workplace bullying have to work welfare.

By the theoretic material it was possible to survey some problems in both Jokela and Riihimäki prisons. To manage and prevent future conflicts and bullying it is stated that a more specific survey is made. It is also introduced that a workgroup, similar to what was put into practice in Jokela, is put into practice also in Riihimäki. That way the core issues of problems would perhaps rise and chances of managing them might improve.