Kohti yksilöllisempää varhaiskasvatusta. Lasten temperamenttipiirteiden kartoitus varhaiskasvatuksen työmenetelmänä
Sokka, Jenni; Niemi, Tiina; Räsänen, Tanja (2009)
Sokka, Jenni
Niemi, Tiina
Räsänen, Tanja
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200909134478
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200909134478
Tiivistelmä
Toteutimme opinnäytetyön yhteistyössä Laurea-ammattikorkeakoulun, tutkimuspäiväkodin ja VKK-Metro -hankkeen kanssa, joka on varhaiskasvatuksen kehittämisyksikköhanke. VKK-Metro hanke toteutetaan yhteistyössä pääkaupunkiseudun kuntien, Helsingin yliopiston, ammattikorkeakoulujen ja sosiaalialan osaamiskeskuksen SOCCA:n kanssa. Hankkeen tarkoituksena on kehittää varhaiskasvatuksen arviointia ja dokumentointia sekä lisätä varhaiskasvatuksen tutkimustietoa. Liityimme VKK-Metro -hankkeeseen syksyllä 2008. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, miten temperamenttipiirteiden kartoituslomake toimii työmenetelmänä varhaiskasvatuksessa ja miten lapsen temperamentti huomioidaan vuorovaikutuksessa pienryhmätilanteissa.
Opinnäytetyön kohdejoukkona olivat tutkimuspäiväkodin esikouluikäisten lasten pienryhmä ja sen lastentarhanopettaja. Päiväkodin kehittämistehtävänä oli kartoittaa lasten temperamenttipiirteitä ja kehittää niiden pohjalta heidän pienryhmätoimintaansa. Laadullisen opinnäytetyön tutkimusmenetelminä käytettiin ei-osallistuvaa havainnointia ja konsultaatiokeskustelua. Aineisto kerättiin videoimalla pienryhmän lapsia ja lastentarhanopettajaa. Konsultaatiokeskustelun tarkoituksena oli saada lastentarhanopettajalta varmennusta saatuihin tuloksiin ja temperamenttipiirteiden kartoituslomakkeen toimivuuteen. Opinnäytetyön aineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä. Analysoitavat temperamenttipiirteet olivat sensitiivisyys, aktiivisuus, sopeutuminen/joustavuus, sinnikkyys, häirittävyys, rytmisyys, lähestyminen/vetäytyminen sekä intensiivisyys.
Temperamenttipiirteiden kartoituslomake on lapsilähtöinen työmenetelmä, jonka pohjalta lastentarhanopettaja pystyy suunnittelemaan lapsille tavoitteellisempaa ja yksilöllisempää toimintaa päiväkodin arkeen. Tuloksien mukaan temperamenttipiirteiden kartoituslomake toimii työmenetelmänä varhaiskasvatuksessa, mutta se vaatii vielä kehittämistä. Lomaketta kehitettiin vaihtamalla sen kolmiluokkaisuus janalliseen temperamenttipiirteiden kartoitusmalliin. Lastentarhanopettaja huomioi temperamenttipiirteistä parhaiten lasten sensitiivisyyttä, aktiivisuutta ja sopeutumista/joustavuutta. Näitä temperamenttipiirteitä hän tuki muun muassa kannustamalla, rohkaisemalla ja tukemalla lapsia. Lastentarhanopettaja kiinnitti vähiten huomiota lasten häirittävyyteen ja intensiivisyyteen. Näitä temperamenttipiirteitä hän ei huomioinut riittävästi, koska hän ei ollut tilanteissa läsnä ja suunnitellut tuokiot olivat lapsille liian pitkiä ja haastavia.
Temperamenttipiirteiden huomioiminen on varhaiskasvatuksessa tärkeää, jotta lasten yksilöllisiin tarpeisiin voitaisiin vastata paremmin. Varhaiskasvatuksessa on tärkeää tiedostaa ja huomioida lapsen temperamenttipiirteet, varsinkin ne piirteet, jotka aiheuttavat hankaluuksia arjen eri toiminnoissa. Temperamenttipiirteiden huomioimisen kautta, lapset saavat tuntea tulevansa kokonaisvaltaisesti hyväksytyiksi ja näin lasten itsetunto paranee sekä vahvistuu. Lasten temperamenttipiirteitä on tarpeellista huomioida varhaiskasvatuksessa, jotta toiminta olisi lapsilähtöisempää, tavoitteellisempaa ja suunnitelmallisempaa.
Opinnäytetyön kohdejoukkona olivat tutkimuspäiväkodin esikouluikäisten lasten pienryhmä ja sen lastentarhanopettaja. Päiväkodin kehittämistehtävänä oli kartoittaa lasten temperamenttipiirteitä ja kehittää niiden pohjalta heidän pienryhmätoimintaansa. Laadullisen opinnäytetyön tutkimusmenetelminä käytettiin ei-osallistuvaa havainnointia ja konsultaatiokeskustelua. Aineisto kerättiin videoimalla pienryhmän lapsia ja lastentarhanopettajaa. Konsultaatiokeskustelun tarkoituksena oli saada lastentarhanopettajalta varmennusta saatuihin tuloksiin ja temperamenttipiirteiden kartoituslomakkeen toimivuuteen. Opinnäytetyön aineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä. Analysoitavat temperamenttipiirteet olivat sensitiivisyys, aktiivisuus, sopeutuminen/joustavuus, sinnikkyys, häirittävyys, rytmisyys, lähestyminen/vetäytyminen sekä intensiivisyys.
Temperamenttipiirteiden kartoituslomake on lapsilähtöinen työmenetelmä, jonka pohjalta lastentarhanopettaja pystyy suunnittelemaan lapsille tavoitteellisempaa ja yksilöllisempää toimintaa päiväkodin arkeen. Tuloksien mukaan temperamenttipiirteiden kartoituslomake toimii työmenetelmänä varhaiskasvatuksessa, mutta se vaatii vielä kehittämistä. Lomaketta kehitettiin vaihtamalla sen kolmiluokkaisuus janalliseen temperamenttipiirteiden kartoitusmalliin. Lastentarhanopettaja huomioi temperamenttipiirteistä parhaiten lasten sensitiivisyyttä, aktiivisuutta ja sopeutumista/joustavuutta. Näitä temperamenttipiirteitä hän tuki muun muassa kannustamalla, rohkaisemalla ja tukemalla lapsia. Lastentarhanopettaja kiinnitti vähiten huomiota lasten häirittävyyteen ja intensiivisyyteen. Näitä temperamenttipiirteitä hän ei huomioinut riittävästi, koska hän ei ollut tilanteissa läsnä ja suunnitellut tuokiot olivat lapsille liian pitkiä ja haastavia.
Temperamenttipiirteiden huomioiminen on varhaiskasvatuksessa tärkeää, jotta lasten yksilöllisiin tarpeisiin voitaisiin vastata paremmin. Varhaiskasvatuksessa on tärkeää tiedostaa ja huomioida lapsen temperamenttipiirteet, varsinkin ne piirteet, jotka aiheuttavat hankaluuksia arjen eri toiminnoissa. Temperamenttipiirteiden huomioimisen kautta, lapset saavat tuntea tulevansa kokonaisvaltaisesti hyväksytyiksi ja näin lasten itsetunto paranee sekä vahvistuu. Lasten temperamenttipiirteitä on tarpeellista huomioida varhaiskasvatuksessa, jotta toiminta olisi lapsilähtöisempää, tavoitteellisempaa ja suunnitelmallisempaa.