Myrskytuholeimikoiden suunnittelun ja korjuun parantaminen tulevaisuudessa
Soikkeli, Anne (2012)
Soikkeli, Anne
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205046366
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205046366
Tiivistelmä
Tutkimus rajautuu Asta- ja Veera-myrskyissä metsätaloudellisesti pahiten kärsineelle Sulkavan alueelle Etelä-Savossa sekä Rautjärven alueelle Etelä-Karjalassa. Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa myrskytuholeimikoiden suunnittelun ja puunkorjuun ongelmakohdat, joissa on parantamisen varaa ja asiat, jotka onnistuivat siinä. Tavoitteena on myös saada uusia näkökulmia ja tietoa, miten puunkorjuuta ja leimikoiden suunnittelua voisi jatkossa parantaa, jotta puunkorjuu myrskytuhoissa sujuisi mahdollisimman hyvin tulevaisuudessa.
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena ja aineisto kerättiin postikyselyllä. Kyselylomake saatekirjeineen ja palautuskuorineen lähetettiin yhteensä 80 henkilölle. Tämä valikoitu joukko koostui Metsäliitto Puunhankinnan toimihenkilöistä, korjuu-urakoitsijoista sekä hakkuukoneenkuljettajista, jotka työskentelivät vuonna 2010 Rautjärven ja Sulkavan alueilla myrskytuhojen korjuussa.
Postikyselyn ongelmaksi muodostuu yleensä kato eli vastausprosentti jää pieneksi. Tämä vääristää osaltaan tuloksia. Vastausprosentti oli toimihenkilöillä korkea (80 %), mutta jäi pieneksi korjuu-urakoitsijoilla ja hakkuukoneenkuljettajilla (22 %).
Tulosten perusteella parantamisen varaa myrskytuholeimikoiden suunnittelussa ja korjuussa koettiin olevan eniten työmaiden ketjutuksessa, leimikonrajauksessa, korjuuohjeissa, varastoinnissa, kaukokuljetuksessa sekä toimihenkilö- ja korjuukoneresurssien sijoittelussa. Työmaiden ketjutuksessa tulisi olla seuraavalla kerralla järjestelmällisempi, jotta turhat koneiden siirtelyt jäisivät pois. Resurssien sijoittamiseen kannattaa jatkossa panostaa, jotta toimihenkilöitä ja korjuukalustoa on riittävästi tuhoalueelle. Varastojen reititykseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota, etenkin sääolosuhteet ja varastojen ikä täytyisi ottaa huomioon entistä paremmin kuljetuksia suunniteltaessa.
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena ja aineisto kerättiin postikyselyllä. Kyselylomake saatekirjeineen ja palautuskuorineen lähetettiin yhteensä 80 henkilölle. Tämä valikoitu joukko koostui Metsäliitto Puunhankinnan toimihenkilöistä, korjuu-urakoitsijoista sekä hakkuukoneenkuljettajista, jotka työskentelivät vuonna 2010 Rautjärven ja Sulkavan alueilla myrskytuhojen korjuussa.
Postikyselyn ongelmaksi muodostuu yleensä kato eli vastausprosentti jää pieneksi. Tämä vääristää osaltaan tuloksia. Vastausprosentti oli toimihenkilöillä korkea (80 %), mutta jäi pieneksi korjuu-urakoitsijoilla ja hakkuukoneenkuljettajilla (22 %).
Tulosten perusteella parantamisen varaa myrskytuholeimikoiden suunnittelussa ja korjuussa koettiin olevan eniten työmaiden ketjutuksessa, leimikonrajauksessa, korjuuohjeissa, varastoinnissa, kaukokuljetuksessa sekä toimihenkilö- ja korjuukoneresurssien sijoittelussa. Työmaiden ketjutuksessa tulisi olla seuraavalla kerralla järjestelmällisempi, jotta turhat koneiden siirtelyt jäisivät pois. Resurssien sijoittamiseen kannattaa jatkossa panostaa, jotta toimihenkilöitä ja korjuukalustoa on riittävästi tuhoalueelle. Varastojen reititykseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota, etenkin sääolosuhteet ja varastojen ikä täytyisi ottaa huomioon entistä paremmin kuljetuksia suunniteltaessa.