Myrskytuholeimikoiden suunnittelun ja korjuun parantaminen tulevaisuudessa

Abstract

Tutkimus rajautuu Asta- ja Veera-myrskyissä metsätaloudellisesti pahiten kärsineelle Sulkavan alueelle Etelä-Savossa sekä Rautjärven alueelle Etelä-Karjalassa. Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa myrskytuholeimikoiden suunnittelun ja puunkorjuun ongelmakohdat, joissa on parantamisen varaa ja asiat, jotka onnistuivat siinä. Tavoitteena on myös saada uusia näkökulmia ja tietoa, miten puunkorjuuta ja leimikoiden suunnittelua voisi jatkossa parantaa, jotta puunkorjuu myrskytuhoissa sujuisi mahdollisimman hyvin tulevaisuudessa. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena ja aineisto kerättiin postikyselyllä. Kyselylomake saatekirjeineen ja palautuskuorineen lähetettiin yhteensä 80 henkilölle. Tämä valikoitu joukko koostui Metsäliitto Puunhankinnan toimihenkilöistä, korjuu-urakoitsijoista sekä hakkuukoneenkuljettajista, jotka työskentelivät vuonna 2010 Rautjärven ja Sulkavan alueilla myrskytuhojen korjuussa. Postikyselyn ongelmaksi muodostuu yleensä kato eli vastausprosentti jää pieneksi. Tämä vääristää osaltaan tuloksia. Vastausprosentti oli toimihenkilöillä korkea (80 %), mutta jäi pieneksi korjuu-urakoitsijoilla ja hakkuukoneenkuljettajilla (22 %). Tulosten perusteella parantamisen varaa myrskytuholeimikoiden suunnittelussa ja korjuussa koettiin olevan eniten työmaiden ketjutuksessa, leimikonrajauksessa, korjuuohjeissa, varastoinnissa, kaukokuljetuksessa sekä toimihenkilö- ja korjuukoneresurssien sijoittelussa. Työmaiden ketjutuksessa tulisi olla seuraavalla kerralla järjestelmällisempi, jotta turhat koneiden siirtelyt jäisivät pois. Resurssien sijoittamiseen kannattaa jatkossa panostaa, jotta toimihenkilöitä ja korjuukalustoa on riittävästi tuhoalueelle. Varastojen reititykseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota, etenkin sääolosuhteet ja varastojen ikä täytyisi ottaa huomioon entistä paremmin kuljetuksia suunniteltaessa.

In the summer of 2010 four storms Asta, Veera, Lahja and Sylvi caused bad damages to forestry. This research focuses on Asta’s and Veera’s disaster ar-eas. The worst disaster areas where these two storms were raging were located in Sulkava, Southern Savonia and Rautjärvi, South Karelia. The aim of this research is to detail the problems that exist in planning and logging storm damage marked stands. The goal is also to get new viewpoints and knowledge how to further improve the logging and planning of marked stands so that logging in storm damages would go as well as possible in the future. The research was carried out as a survey and data was collected by a mailed questionnaire. A questionnaire and a cover letter were sent to 80 people. This selected group consists of Metsä Forest’s clerical employees, logging contrac-tors and harvester operators who worked in storm damage logging areas Rautjärvi and Sulkava in 2010. The response rate was high for clerical em-ployees (80 %) but logging contractors and harvester operators it was low (22 %). According to the results the things to be developed most were worksite chaining, marking marked stands, logging instructions, storage, long-distance transportation and resource placement.